VILPPULA / PIRKANMAA – Vilppulan kunta ja seurakunta ovat kulkeneet yhtä matkaa. Molemmat perustettiin vuonna 1912 ja lakkautettiin samanaikaisesti vuonna 2009. Lakkautuksen syynä oli naapurikuntienVilppulan ja Mäntän yhdistyminen. Samalla, kun muodostettiin Mänttä-Vilppulan kaupunki, yhdistettiin seurakunnatkin Mänttä-Vilppulan seurakunnaksi.
Naapuri Pohjaslahden kunta liitettiin Vilppulaan vuonna 1973, mutta Pohjaslahden seurakunta jäi itsenäiseksi vuoteen 1996 asti. Nykyisin Pohjaslahden seurakunta on Mänttä-Vilppulan seurakunnan kappeliseurakunta.
Arkkitehti Georg Schreck (1859-1925) suunnitteli vuonna 1900 valmistuneen päätytornillisen varsin näyttävän pitkäkirkon. Hirrestä rakennettu kirkkaankeltainen kirkko on edukseen etenkin syysruskan aikana.
Schreck vaikutti urallaan pääasiassa Tampereella suunnitellen kasvavaan kaupunkiin useita tunnettuja rakennuksia. Hän toimi myös Tampereen teollisuuskoulun opettajana ja rehtorina. Lisäksi Schreck osallistui paikalliseen kunnallispolitiikkaan ollen vuosien ajan Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen.
1900-luvun vaihde oli aikaa, kun muodissa ollut uusgotiikka sai väistyä muualta Euroopasta tulleen jugendin tieltä. Vilppulan kirkossa on nähtävissä molempien tyylisuuntien piirteitä. Länsipäädyn kellotornin pyöreä ruusuikkuna on tuttu 1800-luvun uusgottilaisista kirkoista. Kolmilaivaisen kirkkosalin sisustuksessa, kuten alttariseinässä, näkyy muotiin tulleen jugendin rikasta muotokieltä.
Tunnettu taidemaalari Pekka Halonen (1865-1933) on tehnyt kirkon alttaritaulun Vapahtaja palestiinalaisen vuoristomaiseman keskellä. Halonen tunnettiin ehkä parhaiten maisemamaalauksistaan, mutta hän teki myös useita alttarimaalauksia. Kuoriosan alttariseinän täydentävät kaksi arkkitehti Ilmari Launiksen myöhemmin suunnittelemaa lasimaalausta Alfa ja Omega.
Kirkon ensimmäiset urut ostettiin Kangasalan urkutehtaalta. Nykyiset 1980-luvulla hankitut ovat Urkurakentamo Tuomelta.
Kirkkomaan sankarihautausmaalla on arkkitehti Maire Hällstenin suunnittelema harmaagraniittinen sankariristi. Eino Koivisto on suunnitellut Karjalaan jääneiden muistopatsaan.
Mänttä-Vilppulan alueen kehittymisestä on kiittäminen vaikutusvaltaista Serlachiuksen sukua. Gustaf Adolf Serlachius perusti Mänttään puuhiomon vuonna 1868. Ympäristön runsaat metsävarat ja kohiseva koski mahdollistivat kannattavan teollisuusyrityksen. Se tarjosi tavalliselle ihmiselle työtä ja toimeentuloa. Vilppulan hautausmaalla on kuvanveistäjä Emil Wikströmin suunnittelema Gustaf Adolfin ja hänen puolisonsa Alicen Serlachiuksen muistomerkki.
Sisällissodan aikana vuonna 1918 Vilppulan Kirkkosalmen ympäristössä käytiin punaisten ja valkoisten välillä kiivaita taisteluita. Hautakivet ja itse kirkkokin sai osumia. Jälkiä on yhä näkyvissä kellotornin tukipilarissa.
VILPPULAN KIRKKO
Osoite: Riihikankaantie 14, Vilppula.
