TAMPERE / PIRKANMAA – Jos on käynyt Turussa ja nähnyt siellä Martinkirkon, voi todeta Tampereella sijaitsevan Viinikan kirkon muistuttavan edellä mainittua. Arkkitehti on eri, mutta kirkon valmistumisen ajankohta on liki sama.
1930-luku oli vielä hillityn klassismin aikaa. Tyylisuunta herätti erilaisia mielipiteitä. Joitakin pelkistetty kokonaisuus viehättää enemmän kuin ylenpalttinen koristeellisuus. Toisia taas ei. Suoraviivaisuuden tulo kirkkoarkkitehtuuriin synnytti aikalaisissa kipakkaakin kritiikkiä. Mielipide-erot ovat säilyneet.
Klassismin jälkeen tyyli muuttui vieläkin pelkistetymmäksi, kun funktionalismi saapui Suomeen. Viinikan kirkossa sanotaan olevan klassismia, mutta siinä on jo funktionaalisiakin piirteitä. Mallia on otettu Italiasta, kuten Viinikan campanile-typpinen kellotorni, basilikamainen kirkkosali ja kirkon suljettu sisäpihakin osoittavat.
Viinikan kirkosta järjestettiin arkkitehtikilpailu, johon osallistui Suomen eturivin arkkitehtejä. Alvar Aalto jäi toiseksi, eikä Lars Sonck Tampereen tuomiokirkon suunnittelijakaan pärjännyt. Kilpailun voitti edellisiä tuntemattomampi Yrjö Vaskinen (1892-1963), Rakennushallituksen (ent. Suomen yleisten rakennusten intendentinkonttori) arkkitehti, joka Viinikan kirkon tavoin suunnitteli yksityisinä suunnittelutöinään muun muassa kirkkoja.
Vaikka Vaskinen oli 1930-luvulla vasta arkkitehtiuransa melko alussa, pidetään Viinikan yksilaivaista pitkäkirkkoa hänen päätyönään.
Viinikan kaupunginosa perustettiin Hatanpään kartanon entisille maille. 1930-luvulle tultaessa siitä oli kasvanut jo väkirikkain Tampereen esikaupungeista, joten kaupunginosan kirkko tuli tarpeeseen.
Arkkitehti Vaskinen oli ajatuksineen aikaansa edellä, sillä Viinikan kirkosta ei tullut pelkästään sunnuntaiaamuisin seurakuntalaisille avoinna oleva kirkko. Vaskisen tavoitteena oli suunnitella kokonaisuus, joka palvelisi paikallista yhteisöä monipuolisemmin. Viinakin kirkko muistuttaa sisäpihoineen enemmänkin luostaria kuin yksittäistä kirkkorakennusta.
Viinikan kirkko oli ensimmäinen kotimainen kirkkorakennus, jossa samaan rakennukseen kirkkosalin kanssa kuuluivat myös seurakuntasali, kerhotilat ja pappila kirkkoherran perheen sekä vahtimestarin asuntoineen. Tämä oli osa kirkon laajenevaa sosiaalista toimintaa. Kirkko halusi tulla lähemmäksi seurakuntalaisten tavallista arkea.
Viinikan kirkon 41 metriä korkea torni aikakelloineen näkyy kauas. Siitä on tullut kaupunginosan maamerkki. Suomessa ennen vuotta 1917 valmistuneet kirkot ovat suojeltuja. Sitä nuorempiakin kirkkoja on jo ehditty valitsemaan suojelukohteiksi. Yksi niistä on vuonna 1932 käyttöön otettu Viinikan kirkko, joka myös sisätiloiltaan edustaa 1930-luvun tyyliä.
Kirkkosalista puuttuu alttaritaulu. Sen paikalla kuoriosan syvennyksessä sijaitsee tamperelaisen kuvanveistäjä Richard Rautalinin suunnittelema kolme metriä korkea puinen, mutta lehtikullattu Kristus-veistos. Tällä kertaa Jeesus on kuvattu atleettisena nuorena henkilönä, ei niinkään kärsivänä.
Puolipyöreää kuoriosaa rajaavat mustat pylväät. Takaosassa on seinää kiertävät kaarisyvennykset, joihin voidaan asettaa kynttilät.
Sama taiteilija on vastannut myös kirkon puisen pääoven pyöreistä korkokuvista. Oven metalliset koristeet tekevät sisäänkäynnistä komean. Olo on kuin astuisi ylisuuresta ulko-ovesta kreikkalaiseen temppeliin.
Lieriönmallinen saarnastuoli katoksineen sijaitsee ovelta katsottuna kirkkosalin oikealla reunalla. Sijainti tällä puolella on harvinaista Suomen kirkoissa.
Todennäköisesti kirkkosalin mieleenpainuvin yksityiskohta löytyy katsetta nostamalla. Kattoa koristavat kolme suurikokoista maalausta. Ne peittävät suuren osan kirkkosalin kattopinnasta. Raamatullisin aihein maalatut teokset ovat tehneet koristemaalarit Eino Kauria ja Eino Rapp. Parivaljakon työnjälkeä voi ihailla myös kirkon eteisaulassa.
Arkkitehti Vaskinen suunnitteli myös kirkkosalin valkoisesta lasista tehdyt Liekki-valaisimet. Urut ovat Kangasalan urkutehtaan tuotantoa.
Kirkkosalissa on 400 istumapaikkaa. Seurakuntasalin puolelle mahtuu noin 100 ihmistä. Alakerrassa on tilat kerhotoiminnalle ja näyttelyille. Kirkosta löytyy myös erilliset kaste- sekä vihkikappelit.
Seurakunnan kerhotilojen liittäminen samaan rakennukseen kirkkosalin kanssa mahdollisti heti alusta alkaen vilkkaan nuorisotyön. Siitä työssä Viinikan seurakunta onkin ollut eräs maamme uranuurtajista.
Viinikan oma seurakunta perustettiin vuonna 1953 ja lakkautettiin vuonna 2014 tamperelaisia seurakuntia koskeneiden organisaatiomuutosten yhteydessä. Viinikka kuuluu nykyään Tampereen Eteläiseen seurakuntaan.
VIINIKAN KIRKKO
Osoite: Kaartotie 1, Tampere.
