Matkaa Suomen rajalta Viipuriin on vain 25 km. Ostosmatkalle ei siis tarvitse lähteä kauas, mikäli asut rajan läheisyydessä. Ostomatkoja järjestetään toki kauempaakin.
Suomalaisia saapuu viikoittain bussilasteittain ostoksille Viipurinlahden rannalla sijaitsevaan entiseen Suomen toiseksi suurimpaan kaupunkiin. Osa Viipurissa poikkeavista turisteista on matkalla Pietariin, jonne matkaa Viipurista on 130 km.
Viipurin pamaus
Viipuri alkoi kehittyä vuonna 1293 perustetun Viipurin linnan ympärille. 1400-luvulle tultaessa rajalinnoitusta oli laajennettu useampaan kertaan. Viimeisin peruskorjaus saatiin valmiiksi 1960-luvulla. Historiankirjoista muistamme ”Viipurin pamauksen”.
Kronikan mukaan silloinen linnanisäntä Knut Posse keitti vuonna 1495 ”helvetinkattilassa” lientä sammakoista, käärmeistä ja etanoista, jolloin syntyi voimakas pamaus. Kaupunkia piirittäneet venäläiset sotilaat pakenivat peloissaan. Toisen tarinan mukaan pamaus olisi johtunut tornin ruutivaraston räjähtämisestä.
Viipuri on ollut ainoa suomalainen kaupunki, joka oli ympäröity muureilla. 1400-luvulta alkaen kaupunkiin kohosi harmaakivinen kehämuuri torneineen. 1500-luvulla pystytettiin paksut tykkitornit, joista Pyöreä torni on säilynyt nykypäivään asti. Viipurin symboli on toiminut aikojen kuluessa mm. varastona, vankilana ja nykyisin ravintolana.
Tykkitornien ohella rakennettiin ensimmäiset uudenaikaisen vallisarvet eli bastionit. Viipuri oli pitkään Suomen uloin tukikohta Venäjää vastaan. Kaupungin suunnitelmallinen asemakaavoitus alkoi vasta 1600-luvulla Pietari Brahen aikakaudella.
Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1710 Viipuri antautui venäläisille. Muuhun Suomeen kaupunki liitettiin vuonna 1812.
Viipuri on vanha kauppakeskus
Viipuri ei ole koskaan ollut merkittävä teollisuuskaupunki, muuta sitäkin tärkeämpi satama- ja kauppakaupunki. Edullinen sijainti kaupankäynnin kannalta takasi Hansaliittoon kuuluneelle Viipurille muhkeat tulot. Kaupungista oli hyvät yhteydet Itämeren kautta muualle Eurooppaan ja vesiyhteydet itään Laatokalle.
Viipurin ja Käkisalmen välinen yhteys oli jo keskiajalla tärkeä kauppareitti. Saimaan vesistöjä pitkin päästiin aina Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan perukoille asti. Viipuri on toiminut aina myös läntisenä porttina Pietariin. Saimaan kanavan valmistuminen vuonna 1856 ja rautatien rakentaminen Suomesta Pietariin vuonna 1870 vahvistivat Viipurin asemaa kauppakeskuksena.
Suurimmat liikeyritykset olivat saksalaisia tai ruotsalaisia. Suomalaiset liikemiehet ilmestyivät Viipuriin vasta 1890-luvulla. Monet liikkeet, kuten Starckjohann ja Hackman muuttivat Suomeen sotien jälkeen. Viipuri oli ennen talvisotaa Suomen kansainvälisin kaupunki, sillä suomalaisten lisäksi kaupungissa oli venäläisten, saksalaisten, ruotsalaisten ja juutalaisten yhdyskunnat.
Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Viipuri jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle. Jatkosodan aikana kaupunki oli jälleen suomalaisten hallussa, kunnes Moskovan välirauhassa vuonna 1944 Viipuri luovutettiin toistamiseen Neuvostoliitolle.
Neuvostovallan ja sodan aikana monet kuuluisat rakennukset rappeutuivat tai hävisivät katukuvasta kokonaan. Eliel Saarisen suunnittelema Viipurin rautatieasema tuhoutui talvisodassa. Alvar Aallon suunnittelema kirjastorakennus ja Saunalahden pohjukassa sijaitseva Monrepos’n kartano puistoineen rapistuivat huonoon kuntoon. Kaupungin kunnostustyöt ovat päässeet vauhtiin, mutta kestää vielä vuosia ennen kuin vanha loisto palaa kaupunkiin.
Varo taskuvarasta
Ostosmatkailu Viipurin torille on tuonut mukanaan ikävän oheisilmiön: taskuvarkaat. Moni suomalainen on päässyt huomaamattomasti eroon käteiskassastaan ja joskus jopa passistaan. Osasyynä on ollut suomalaisten oma hölmöily, sillä halvan viinan avulla saatu humala edesauttaa ryöstetyksi tulemista. Jotta matka ei menisi pilalle, jätä kaikki ylimääräiset kassit, passit ja rahat bussiin. Vältä liian innokkaita torimyyjiä, ruuhkaisia paikkoja ja älä missään tapauksessa ole humalassa.
