YPÄJÄ / KANTA-HÄME – 1900-luvun alun suosituin muoti-ilmiö rakentamisessa oli jugend, joka rantautui muualta Euroopasta myös Suomeen. Siitä kehittyi maassamme oma kansallisromanttinen tyylisuunta. Se näkyi niin musiikissa, taiteessa kuin arkkitehtuurissakin, kuten Ypäjän puukirkossa.
Ypäjän nykyistä edeltävää puukirkkoa oli kunnostettu jo moneen kertaan ja se oli käynyt ahtaaksi, joten päätettiin rakentaa sen tilalle uusi ja komeampi kirkko. Vanha purettiin vuonna 1901 ja uusi kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu puukirkko valmistui jo seuraavana vuonna, 1902.
Perttula on kylä Ypäjällä, mutta aikoinaan se oli koko Ypäjän kunnan ja seurakunnan vanha nimi. 
Tiedetään, että 1300-luvulla täällä oli pieni kirkko, Pyhän Pertun kappeli. Uusi nimi Ypäjä saatiin rautatieaseman nimestä vuonna 1892.
Nykyistä kirkkoa edeltävän kirkon kellotapuli oli erillinen rakennus. Se ikuistettiin myöhemmin Ypäjän kunnan vaakunaan.
Ypäjän nykyisen kirkon arkkitehdeiksi nimetään kaksi henkilöä, Henrik Helin (1868-1923) ja Aleksander Nyström (1869-1926). Arkkitehdeistä jälkimmäinen on turkulaisille hyvin tuttu, sillä Nyström suunnitteli useita jugend-tyylisiä rakennuksia Turkuun. Muun muassa Biologinen museo on hänen suunnittelemansa. Aleksanderin isoveli, Turun taidemuseon suunnittelija, Gustav Nyström oli vielä tunnetumpi arkkitehti.
Henrik Helin oli Hämeenlinnassa syntynyt arkkitehti, joka teki yhteistyötä Nyströmin kanssa. Helin toimi myös alansa opettajana. Hänen suunnittelemia rakennuksia on useita Hämeenlinnassa ja sen lähiseuduilla. Kylmäkosken kirkko on myös Helinin suunnittelema.
Ypäjän uusi kirkko rakennettiin vanhan kirkon viereen. Nyt kellotapuli tuli kirkkorakennuksen yhteyteen. 1930-luvulla tehdyissä muutostöissä kirkon ulkonäköä hieman muutettiin muodissa olevan funktionalismin mukaiseksi. Kirkko maalattiin harmaaksi, mutta väri vaihtui 1970-luvulla ruskeanpunaiseksi. Myöhemmin tehtyjen peruskorjauksen myötä alkuperäistä ulkonäköä on palautettu muun muassa vaaleiden värien avulla.
Tummasävyinen alttaritaulu Ristiinnaulittu vuodelta 1811 on turkulaisen kirkkomaalari Gabriel Gotthard Sweidelin (1744-1813) maalaama. Hän syntyi Jokioisilla ja muutti Turkuun vuonna 1762 pyrkiäkseen maalarinoppiin. Sweidel töitä on säilynyt vain vähän, mutta muutamissa maamme kirkoissa, kuten Ypäjän lisäksi Korppoossa, Kokemäellä ja Angelniemellä, on Sweidelin tekemät alttaritaulut.
Ypäjän kirkossa oli ensin Jens Zachariassonin pneumaattiset urut. Nykyiset ovat Kangasalan urkutehtaan valmistamat.
Kirkkoon mahtuu 800 henkilöä.
Hautausmaan Sankarimuistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Verner Friström (1895-1964). Graniittikiveen on kuvattu rukousasennossa oleva sotilas, jota enkeli suojaa siivellään. Kivipaasiin on ikuistettu sodissa kaatuneiden nimet.
Ypäjän seurakunta oli aluksi Tammelan seurakuntaan kuuluva kappeliseurakunta. Itsenäiseksi seurakunnaksi se tuli vuonna 1903. Jokioisten, Ypäjän ja Humppilan seurakunnat yhdistyivät tammikuussa vuonna 2026. Seurakunnan nimeksi tuli Jokiläänin seurakunta.
YPÄJÄN KIRKKO
Osoite: Perttulantie 6, Ypäjä.
