YLÖJÄRVI / PIRKANMAA – Ylöjärvi on Sastamalan jälkeen pinta-alaltaan Pirkanmaan toiseksi suurin kunta. Ylöjärvestä tuli kaupunki vuonna 2004. Pinta-ala kasvoi oleellisesti seuraavien vuosien aikana, kun ensin Viljakkalan kunta (v. 2007) ja sitten Kurun kunta (v. 2009) liitettiin Ylöjärveen. Kuntaliitosten myötä myös lakkautettujen kuntien seurakunnat liitettiin Ylöjärven seurakuntaan.
Paljon on siis tapahtunut niistä ajoista, kun parin tuhannen asukkaan Ylöjärvi oli vielä 1800-luvulla osa Pirkkalan seurakuntaa, ensin rukoushuonekuntana ja lopuksi kappeliseurakuntana. Ylöjärven seurakunta itsenäistyi vuonna 1899.
Oma kirkko ylöjärveläisillä oli jo 1700-luvun lopulla, mutta sen kohtaloksi koitui sama syy kuin niin monella muullakin maamme kirkolla. Kesällä 1842 salama iski, kirkko syttyi palamaan ja tuhoutui tulipalossa kokonaan.
Piti saada nopeasti uusi kirkko palaneen tilalle. Hanke ei kuitenkaan edennyt suotuisasti, sillä Ylöjärvelläkin tuli kiista uuden kirkon sijaintipaikasta. Mielipiteitä oli useita, sillä jokainen seurakuntalainen halusi tietysti kirkon mahdollisimman lähelle omaa asuinpaikkaansa. Matkanteko oli 1800-luvulla vaivalloista.
Lopulta päädyttiin rakentaa uusi kirkko samalle paikalle kuin missä edellinen palanut kirkkokin sijaitsi. Koska osa seurakuntalaisista ei ollut tyytyväisiä tehtyyn päätökseen, seurasi valitusprosessi aina senaattia myöten. Muutama vuosi meni kiistellessä kirkon paikasta, mutta lopulta vuonna 1850 voitiin uusi kirkko vihkiä käyttöönsä.
Ruotsin vallan aikana kirkon lopulliset ja viralliset piirustukset piti hyväksyttää Tukholman yli-intendentinvirastossa. 1800-luvulla oli siirrytty osaksi Venäjän keisarikuntaa ja silloin julkista rakentamista valvoi valtion Yleisten rakennusten intendentinkonttori. Viraston arkkitehdit suunnittelivat muun muassa kirkkoja. Ylöjärven kirkonkin piirustukset saatiin sieltä.
1800-luvun puolessavälissä muodissa oli empire, ja tyylisuunnaltaan juuri sellainen tuli myös Ylöjärven kirkosta. Väestönkasvu oli suurta. Tarvittiin aikaisempaa tilavampia kirkkoja. Ristikirkko oli ratkaisu suurempaan tilantarpeeseen. Kun vielä sisäkulmat viistettiin, taattiin parempi näkymä alttarille ja saarnastuoliin.
Ylöjärven puukirkosta tuli länsitornillinen tasavartinen ristikirkko, jonka sisäkulmat on viistetty.
Puukirkkoa pitää kunnostaa tasaisin välein. Ylöjärvellä kirkko pääsi jopa niin huonoon kuntoon, että harkittiin sen purkamista. Näin ei kuitenkaan tehty, mutta ajan myötä tehtiin muutamia muutoksia. 1990-luvun kunnostustöiden jälkeen kirkko on pyritty värityksiä myöten palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäisyyttä. Muutostyöt ovat olleet sen verran suuria, että kirkko vihittiin uudestaan käyttöön vuonna 1997.
Kirkon alttaritaulu Ristiinnaulittu on vuodelta 1870. Toki sekin on kerran perusteellisesti kunnostettu oltuaan yli 100 vuotta paikoillaan. Tunnetun taidemaalari Robert Ekmanin (1808-1873) alttaritaulu sai kirkkaat värit takaisin vuonna 1986. Ekman oli oman aikakauden suosituin alttaritaulujen tekijä, mutta hänen laajaan tuotantoon kuuluu myös useita tunnettuja klassikkoteoksia. Ekmanin päätyönään voidaan pitää Turun tuomiokirkon suuritöiset maalaukset.
Alun perin Suomen evankelisluterilaisissa kirkoissa alttaripöytä oli kiinni seinässä, mutta monissa kirkoissa pöytä on irrotettu seinästä. Näin myös Ylöjärvellä 1990-luvulla. Pappi voi toimittaa jumalanpalveluksen alttaripöydän takaa ja olla koko ajan kasvot seurakuntaan päin. Uudistuksella on tehty papin liturgiset kääntymiset tarpeettomiksi.
Sakasti sijaitsee runkohuoneen itäpäädyssä alttariseinän takana.
Kirkon rakennustöitä valvoi paikallinen rakennusmestari Mickel Roos. Hän oli taitava käsistään. Siitä osoituksena on mestarin itsensä tekemä kirkon saarnastuoli, joka valmistui samana vuonna kuin kirkkokin. Saarnastuoli on koristeltu kultareunaisilla peileillä. Sen yläpuolella on koristeellinen katos eli baldakiini, jossa on kaunis aurinkosymboli.
Votiivilaivoja on totuttu näkemään rannikkokaupunkien kirkoissa. Sisämaan Ylöjärvi on hyvä esimerkki paikkakunnasta, missä vesireitit ovat olleet tärkeitä kulkuväyliä. Osa jumalanpalveluksiin tulevista seurakuntalaisista saapuivat kirkkoveneillä.
Ylöjärven kirkko sai lahjoituksena Rauha-nimisen aluksen vuonna 1994. Sen on tehnyt kuuluisa laivanrakentaja Åke Sandvall Nauvosta. Hän kuitenkin kuoli vuonna 1993, joten alus jäi tekijältään hieman kesken. Alus oli 1800-luvulla Näsijärvellä rahtia kuljettanut jaala.
Vihreänharmaat kirkkopenkit ovat 1920-luvulta. Osa alkuperäisistä vuoden 1850 ruskeasävyisistä penkeistä on säilytetty eteläsiivessä. Penkkien välissä on yhä käytävälle avautuvat saranoidut ovet. Aikoinaan istumajärjestys kirkossa oli tiukka. Vanhoissa penkeissä näkyy edelleen numerot.
Ylöjärven kirkossa on luotettu Kangasalan urkutehtaan laatuun. Urkuja on jo kolmasti uudistettu, mutta aina on käännytty maamme tunnetuimman urkujen valmisajan puoleen.
Kirkon etelänpuoleisen sivulaivan perällä pienimutoinen alue on varattu kirkon historiallisille esineille. Myös kirkon torniosaan on sijoitettuna museoesineitä.
Sankarimuistomerkin suunnitteli kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala.
YLÖJÄRVEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotanhuantie 1, Ylöjärvi.
