UUSIMAA / KERAVA- Kaksinkertainen olympiavoittaja, monikertainen maailmanennätysmies, kuusinkertainen Suomen mestari, Keravan Urheilijoiden kunniajäsen ja kaikkien aikojen keravalaiseksi äänestetty kestävyysjuoksija Volmari Iso-Hollo (1907-1969) on patsaansa ansainnut.
Kuvanveistäjä Erkki Kannoston 1994 tekemä näköispatsas on Keravalla suurjuoksijan mukaan nimetyllä aukiolla. Iso-Hollo on ikuistettu asentoon, jossa on juuri ylittämässä vesiestettä paraatilajissaan 3000 metrin estejuoksussa.
Monipuolinen urheilijalahjakkuus Iso-Hollo erikoistui kestävyysjuoksuun vasta aikuisiän kynnyksellä. Hän juoksi lähes kaikkia matkoja maratonia myöten. Ensimmäisen olympiakullan Iso-Hollo voitti 1932 Los Angelesin 3 000 metrin estejuoksussa. Sekään ei haitannut, vaikka järjestäjien töppäyksen vuoksi hän joutui juoksemaan yhden ylimääräisen kierroksen.
Samoissa kisoissa Iso-Hollo voitti hopeaa 10 000 metrin juoksussa. Berliinin vuoden 1936 kisoissa Iso-Hollo uusi estejuoksun olympiavoittonsa ja voitti vielä pronssia legendaarisessa 10 000 metrin kilpailussa, jossa Suomi sai kolmoisvoiton. Iso-Hollo on toistaiseksi viimeinen estejuoksun suomalainen olympiavoittaja.
Sotavuodet katkaisevat suurjuoksijan uran. Vuoden 1940 Helsingin olympiakisatkin jouduttiin peruuttamaan. Sodan jälkeen paheneva reumatismi lopetti Iso-Hollon menestyksekkään kilpailu-uran. Volmari eli ”Vomma” kuoli vuonna 1969 vain 62-vuotiaana. Keravalla hänet muistetaan yhä, sillä paikkakunnalla järjestetään yleisurheilukilpailuja Iso-Hollon muistoksi.
Kolehmaisen, Nurmen, Ritolan ja Virenin ohella Iso-Hollo on Suomen menestyneimpiä kestävyysjuoksijoita. Iso-Hollo julkaisi myös kirjoittamansa kirjan Mailista maratoniin. Se oli tarkoitettu oppaaksi nuorille juoksijoille.
VOLMARI ISOHOLLON PATSAS
Osoite: Volmari Iso-Hollon aukio, Kerava.
LUE MYÖS: Taide- ja museokeskus Sinkka
