ETELÄ-SAVO / PIEKSÄMÄKI – Tänne jäin, tänne jäin tuska mielessäin. Pieksämäen asemalla soi blues. Juice Leskisen tunnelmat Pieksämäellä ovat tyystin toisenlaiset kuin Esa Pakarisen Lentävässä kalakukossa. Savon rata on tärkeä osa, ei pelkästään suomalaista rautatiehistoriaa, vaan se kertoo myös kotimaamme suurista yhteiskunnallisista muutoksista.
Kouvolasta Kuopioon rakennetun radan valmistuttua vuonna 1889 Savo oli vielä harvaan asuttua syrjäseutua. Elettiin tsaarin vallan aikaa. Pieksämäki oli vielä silloin vaatimaton kylä, mutta rautateiden risteysasemana siitä kehittyi tärkeä eteläsavolainen kaupunki. Suunnitelmissa oli muitakin linjausvaihtoehtoja, mutta Pieksämäen onneksi valittiin nykyinen ratalinjaus.
Savon radan rakentamisella oli suuri työllistävä vaikutus. Arviolta 10 000 ihmistä osallistui radan rakentamiseen. Ratojen rakentaminen tarjosi maaseudun vähemmän varakkaalle väestölle uuden ansiomahdollisuuden. Työ tehtiin aluksi pelkästään käsivoimin, joten väkeä tarvittiin.
Junayhteyden ansiosta Savosta saatiin yhteys rannikkokaupunkeihin. Tavaraa kuljettiin paljon myös Viipurin kautta aina Pietariin asti. Elintaso nousi, mutta radan myötä tuli myös lieveilmiöitä. Palkkapäivänä alkoholi aiheutti levottomuutta. Tuhansille työntekijöille oli haastavaa järjestää majapaikkoja, joten asuttiin ahtaasti. Seurauksena oli, että monet kulkutaudit pääsivät leviämään.
Radan rakentamisen myötä rakennettiin myös asemarakennuksia. Pieksämäen Venäjän vallan aikainen asemarakennus on yhä pystyssä. Nyt sen suojissa on Savon radan historiasta kertova museo. Moni pieksämäkeläinen muistaa vielä odotelleensa junaa täällä. Kun kulissit ovat aidot, on nostalginen tunnelma valmis. Vanhaa rautatieaiheista esineistöä on runsaasti.
Savon radan museossa lapsiakaan ei ole unohdettu. Täällä voi puuhastella rakentamalla puista junarataa ja ihailla taitavasti tehtyä pienoisrautatietä.
SAVON RADAN MUSEO
Osoite: Ratakatu 8, Pieksämäki.
LUE MYÖS: Kulttuuripappila Sylvi on omistettu presidentin puolisoille
