VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Vähä-Heikkilästä oli tullut kaarinalaisille rasite 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Niinpä Kaarinan kunta halusi päästä eroon Turun kaupungin kupeeseen muodostuneesta ”esikaupungista”.
Turku ei vastaavasti pitänyt alkuunkaan kaarinalaisten liitosajatuksista. Se olisi tuonut Turulle vain lisäkustannuksia.
Lopulta eduskunta määräsi vuonna 1939, että Kaarinan kunnasta muun muassa Vähä-Heikkilä liitetään Turkuun.
1800-luvun lopulla Turku teollistui muun Suomen ohella. Kaupunkiin muutti väkeä maaseudulta. Turun asukasluku lähti kasvuun. Kaikilla ei kuitenkaan ollut varaa asua ruutukaava-alueella. Niinpä asutus levittäytyi kaupungin ulkopuolelle, missä rakentamiselle ei juurikaan ollut edes sääntöjä.
Osa muuttajista vuokrasi tontin Kaarinan puolelta Vähä-Heikkilän kartanon mailta. Nämä niin sanotut mäkitupalaiset tekivät taksvärkkiä kartanolle ja kävivät päivisin töissä Turussa. Aurajokirannan telakka ja sokeritehdas työllistivät monet Vähä-Heikkilän alueella asuvat kaarinalaiset.
Vähä-Heikkilän asukasmäärä kasvoi, mutta Kaarinan kunta ei ollut kovin myötämielinen uusille asukkailleen. Välimatkat olivat pitkät ja kulkuyhteydet olivat hankalia. Lapsia oli kuitenkin paljon ja heidän tuli käydä koulua. Turku ei heitä huolinut ja Kaarinan kunnalla ei ollut varaa järjestää koulunkäyntiä kaikille – etenkin, kun se piti Vähä-Heikkilän asukkaita Turun esikaupungissa asuvina turkulaisina työläisinä.
Kaarinassa oli 1900-luvun alussa vain kaksi koulua, Rantakulman ja Nummen koulut. Vähä-Heikkilän lapset kävivät jälkimmäistä, mutta koulumatka sinnekin oli pitkä.
Oman koulun rakentaminen tuli viimeistään silloin ajankohtaiseksi, kun tuli voimaan kansakouluja koskeva piirijakoasetus. Taajama-alueilla koulumatkat eivät saaneet muodostua viittä kilometriä pidemmiksi.
Kaarinan kunta päätti perustaa uuden koulun Vähä-Heikkilän kartanon alueelle. Niinpä Vähä-Heikkilän työläisperheiden lapset pääsivät vuonna 1906 omaan vastavalmistuneeseen kansakouluunsa.
Uusi koulu sai tontin Myllymäeltä. Lisäksi koulu sai pari hehtaaria viljelysmaata. Komeassa hirsirunkoisessa jugendtyylisessä koulurakennuksessa aloitti 45 oppilasta, mutta oppilasmäärä kasvoi nopeasti. Kuusi vuotta myöhemmin, vuonna 1912, valmistui toinen samantyylinen hirsirakenteinen koulurakennus pihan toiselle laidalle.
Kolmas kolmikerroksinen kivinen koulurakennus valmistui vuonna 1929. Arkkitehti Onni Tourun suunnitelmissa tyylisuunta oli vaihtunut koristeellisesta jugendista yksinkertaisempaan tyyliin.
Vaaleaksi rapatun kivikoulurakennuksen yläkerta toimi aluksi opettajien asuntolana. Pihalla oli myös kaksi ulkorakennusta, joista toinen oli karjarakennus ja toisessa sijaitsi sauna. Molemmat piharakennukset on purettu.
Kuten usein tapana Suomessa aikoinaan oli, koulun vieressä oli pieniä kasvitarhapalstoja. Niissä koulun oppilaat saattoivat viljellä vielä 1950-luvulla muun muassa perunoita, porkkanoita ja sipuleita.
Vähä-Heikkilän kansakoulun ensimmäinen opettaja oli Väinö Kotkanen. Oppilasmäärän kasvaessa hänen jälkeensä tuli johtajaksi Oskari Santalahti, joka toimi aktiivisesti myös Kaarinan kuntapolitiikassa. Santalahti toimi tehtävässään vuodesta 1906 aina vuoteen 1945.
Myös puoliso Hulda Santalahti oli koulussa opettajana sekä myöhemmin heidän tyttärensä Anna-Liisa Eräpohja.
Vuoden 1939 kuntaliitoksen myötä Vähä-Heikkilän koulusta tuli osa Turun kaupungin kouluverkkoa.
Vähä-Heikkilän koululla on ikää reilusti yli 100 vuotta. Alueen asukasmäärä on kasvanut entisestään.
Huolimatta, että Vähä-Heikkilässä on teollisuustoimintaa ja tänne on rakennettu kerrostalojakin, sijaitsee itse koulu yhä idyllisessä paikassa. Koulun alue ja sen ympäristö muistuttaa enemmän maaseutua kuin ahtaasti rakennettua kaupunkia.
Koulun vieressä Valtaojantien varrella sijaitseva Vähä-Heikkilän urheilukenttä on oppilaiden päivittäisessä käytössä. Varttuneempi väki muistaa vielä, miten urheilukentän paikalla sijaitsi epävirallinen kaatopaikka.
1980-luvulla Vähä-Heikkilän koulun lakkauttaminen oli lähellä. Toiminta suunniteltiin siirrettäväksi Uittamolle. Oppilaiden vanhemmat ja Vähä-Heikkilän Mäkitupalaiset vastustivat uusia suunnitelmia. Lopulta siirtohanke peruuntui ja pian alkoi Vähä-Heikkilän koulurakennusten peruskorjaus sekä uusien rakennusten suunnittelu.
2000-luvun alkuvuosina otettiin käyttöön kaksi uutta koulurakennusta, joihin luokkien lisäksi sijoittuivat muun muassa koulun keittiö, ruokasali ja liikuntasali. Enää ei tarvinnut oppilaiden ruokailla omissa luokissaan. Osa Uittamon koulun luokista on siirtynyt Vähä- Heikkilän kouluun.
VÄHÄ-HEIKKILÄN KOULU
Osoite: Myllymäentie 42, Turku.
