VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Uittamon lavan 100-vuotisjuhlat lähestyvät, mutta sitä ennen pitää ensin juhlia tänä kesänä legendaarisen tanssipaikan 95-vuotisjuhlia. Kyseessä on maamme vanhimpia paikkoja, missä yhä edelleen järjestetään perinteisiä lavatansseja.
Tanssin ohella on paljon muutakin tarjolla, ja siksi paikkaa kutsutaankin nykyään Uittamon Paviljongiksi, alkuperäisen nimensä mukaisesti. On yksi asia, mikä ei ole kuitenkaan pitkään aikaan muuttunut. Turun Toverit ylläpitää Uittamon Paviljonkia, kuten se on tehnyt jo vuosikymmenien ajan.
Toisinkin olisi voinut käydä, sillä juhannusaattoa edeltäneenä päivänä vuonna 1990 Uittamon lava tuhoutui tulipalossa. Juhannustanssit Dallapé-orkesterin tahdittamana jäivät silLä erää pitämättä. Palon syttymissyytä ei saatu koskaan selville.
Tanssit Uittamolla kuitenkin jatkuivat jo seuraavana kesänä, sillä Turun kaupunki rakensi uuden, nykyisen tanssilavan.
Uittamon alkuperäinen tanssilava rakennettiin todennäköisesti vuonna 1930. Silloin se oli vielä yksinkertainen kaiteilla varustettu avolava. Orkesterille oli varattu oma katoksellinen tila, puolikupolin muotoinen suoja. Myöhemmin koko lava katettiin. Paikalle rakennettiin myös puurakenteinen ravintola.
Sotavuosien jälkeen tanssikielto oli purettu. 1950-luvulta alkaen lavoilla riitti tungosta. Lavatanssien kulta-aikaa vietettiin 1960-luvulla. Turussa oli siihen aikaan useita tanssilavoja. Uittamon ohella Hirvensalon Peurakalliolla ovat monet turkulaiset kohdanneet tulevan elämänkumppaninsa.
Tanssilavaperinne siirtyi sukupolvelta toiselle, mutta 1970-luvulla diskonuoriso valtasi suosituimmat menomestat. Alkoi lavatassien rappiokausi, joka kesti aina 1990-luvun alkuun. Lavakulttuurin suurkuluttajat perustivat perheen ja jäivät kotiin.
Moni perinteinen tanssilava katosi maisemasta, osa jäi tyhjänpanttina lahoamaan metsän- tai järvenreunaan. Samalla moni toimintaa pyörittänyt urheiluseura ajautui taloudellisiin vaikeuksiin.
Pienempien mutterilavojen tulevaisuus oli eniten uhattuina, kun entisestään vaativampaa yleisöä kiinnosti isompien lavojen tarjoamat dannyshowt. Yksityisautoilun yleistyessä oli mahdollista käydä tansseissa kotikylää pidemmälläkin. Monet kulkevat ykkösartistien perässä pitkiäkin matkoja.
Lavatanssikulttuuri on muuttunut vuosikymmenien aikana. Ehkä joku satunnainen kävijä ottaa vielä rohkaisuryypyn, mutta alkoholin nauttiminen ei kuulu enää takavuosien tapaan lavailtoihin. Jos tanssiva yleisö on raitistunut, sen ovat tehneet esiintyjätkin. Vuosiin ei ole siivottu viinapulloja bändin taukotiloista.
Eräs isosta myllerryksestä selvinneistä tanssilavoista on Uittamon Paviljonki.
Uittamolla ei pelkästään tanssita. Täällä Pitkänsalmen rannalla voi ruokailla, viettää synttäreitä tai häitä nauttien samalla poikkeuksellisen kauniista merimaisemasta. Samoissa maisemissa kolminkertainen olympiavoittaja Pertti Karppinen aikoinaan viimeisteli kisakuntoaan.
Kupittaan Paviljonki tarjoaa myös puitteet teatteri- ja musiikkiesityksille.
Tänä kesänä (2025) Uittamolla tanssitaan sunnuntai-iltaisin. Artistinimet, kuten Saija Tuupanen, Markku Aro, Taikakuu, Aki Samuli ja Charles Plogman jne., kertovat, miten rima halutaan pitää korkealla.
Kauden avajaisissa parkkipaikat olivat täynnä ja parketti täyttyi tanssijoista. Repusta kaivettiin esiin oikeat tanssikengät. Saija Tuupanen ja eXmiehet laittoivat parasta pöytään. Harvoin näkee yhtä paljon iloisia ilmeitä kuin Uittamon sunnuntai-illan tansseissa. Perinteisen kaavan mukaan mentiin, eli valaistu kyltti kertoi, kenellä on hakuvuoro.
Uittamon Paviljonki järjestää 95-vuotisjuhlatanssit 16. kesäkuuta Teemu Roivaisen kera. Juhlan kunniaksi Turun Toverit tarjoaa pullakahvit 250 ensimmäiselle pääsylipun ostajalle.
UITTAMON PAVILJONKI JA LAVA
Osoite: Rykmentintie 29, Turku.
