VARSINAIS-SUOMI / MARTTILA – Marttilan vuonna 1765 rakennettu kirkko suorastaan tulvii valoa. Ulkopuolelta valkoiseksi maalattu puukirkko on sisältäkin sävytetty vaaleilla väreillä. Kiitos viimeisten 2000-luvulla tehtyjen kunnostustöiden.
Lattia ja seinät saivat silloin uuden maalipinnan, kaareva sisäkatto laudoitettiin kokonaan uusiksi ja vaaleanharmaan sävyiset penkit uusittiin. Alttaritaulu ja urut kunnostettiin. Katonrajassa olevat sidehirren raamatunlauseet otettiin uudestaan esille.
Kun kunnostustyöt saatiin kesällä 2004 valmiiksi, kirkko nimettiin saman vuoden syksyllä virallisesti Pyhän Martin kirkoksi. Nimi oli ollut käytössä jo aikaisemmin Marttilan vanhimman kirkon aikana. Nykyinen kirkko onkin jo kolmas, vieläpä samalla paikalla. Edelliset 1503 ja 1645 rakennetut puukirkot purettiin huonokuntoisina.
Marttilan kirkon suunnitteli ja rakensi tuttu kirkonrakentaja Antti Piimänen (1712-1775). Längelmäellä syntynyt Piimänen tuli vuonna 1727 kirvesmieheksi Turkuun. Hän kehitti oman lounaissuomalaisen kirkkotyypin, pitkäkirkon. Samanlaisia rakennettiin maahamme muuallekin kuin Lounais-Suomeen.
Apunaan isä Antilla oli hänen poikansa Mikael Piimänen (1748-1820), josta tuli myös tunnettu kirkon- ja tapulinrakentaja. Piimäsen nimi mainitaankin monen lounaissuomalaisen kirkon yhteydessä, kuten Aurassa, Yläneellä, Tarvasjoella, Pöytyällä, Koskella, Paattisilla jne.
Marttilan kunnantalon edessä on patsas, johon on ikuistettu sama mies hevosensa kanssa kuin mitä on Marttilan kunnan vaakunassakin. Kyseessä on alun perin roomalainen sotilas Martinus Toursilainen, köyhien ja vaivaisten suojelija. Hevosella ratsastava Pyhä Martti leikkaa miekallaan kappaletta viitastaan. Hän luovuttaa siitä puolet kerjäläiselle.
Pyhä Martti on antanut nimensä sekä Marttilan kunnalle että paikalliselle kirkolle.
Marttilan kirkon kaunis alttaritaulu vuodelta 1857 on erittäin arvostetun taiteilijan Robert Wilhelm Ekmanin (1808-1873) maalaama. Hän oli eräs maamme tunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita.
Ekman jäi orvoksi jo kymmenenvuotiaana. Nuorukainen varttui kasvatuskodissa koulunkäynnin jäädessä kovin heikoksi. Mutta niin vain lahjakkaan Robertin taideopinnot veivät lopulta veljensä Fredrikin kanssa Ruotsin kuninkaalliseen taideakatemiaan.
Tukholmassa taideopinnot sujuivat jopa niin hyvin, että Ekman sai arvokkaan matkastipendin. Se mahdollisti opintojen jatkumisen ulkomailla. Vuonna 1845 Ekman palasi takaisin Turkuun. Edessä oli mittava tilaustyö, Turun tuomiokirkon koristaminen seinämaalauksilla.
Ekman oli äärimmäisen taitava kansallisromantiikan ajan taidemaalari. Hän kuvasi pikkutarkasti niin valtiojohtajia ja aatelisia kuin myös maalaisia maaseudun arkiaskareissaan. Eräs Ekmanin tunnetuimmista maalauksista on Porvoon valtiopäivien avajaiset 1858.
Marttilan kirkon vanhin veistos, 1340-luvun krusifiksi, on ripustettu kirkkosalin oikeanpuoleiselle seinälle, saarnastuolin lähelle. Metrin korkuinen puuveistos on yksityiskohdiltaan vaikuttavan näköinen. Ristiinnaulitulle on saatu tuskainen ilme kasvoilleen.
Kirkon toinen krusifiksi on 1500-luvulta. Keskiaikainen kasteallas on sekin 1300-luvulta. Barokkityylinen 1600-luvun saarnastuoli on saatu lahjoituksena itse kenraalikuvernööri Pietari Brahelta. Itäpäädyn alttarin molemmin puolin sijoitetut lasimosaiikki-ikkunat vuodelta 1922 tuovat kirkkosaliin oman kiehtovan tunnelmansa.
Kirkon länsipäädyn sisääntuloaulaan on sijoitettu kirkon historiasta kertovia esineitä, kuten vanhoja hautaristejä. Massiivinen ovi on entisen kirkon ovi 1500-luvulta. Ovea käytettiin vielä 1800-luvulla nykyisen kirkon ovena. Esillä on myös ensimmäisen kirkon kirkonkello.
Hautausmaan puolella sijaitsevan Sankaripatsaan on suunnitellut Pöytyällä syntynyt Aarre Aaltonen (1889-1980). Vuonna 1946 valmistunut lepäävää sotilasta esittävä muistomerkki on tehty Vehmaan punaisesta graniitista. Kivipaasin kylkeen on ikuistettu 118 marttilalaisen nuorenmiehen nimi.
Aaltonen on veistänyt lukuisia hautausmaiden sankarimuistomerkkejä. Hänen veistosten kipsimalleja on nähtävänä Pöytyän Museopappilassa. Aaltonen säilyttikin vahvat siteet kotiseutuunsa Pöytyälle.
Lahjakas Aaltonen sai olla nuorena hyvässä opissa, sillä hänen opettajinaan toimivat Victor Westerholm ja Emil Wikström. Taideopinnot veivät Aaltosen Italiaan asti. Karinaisissa syntynyt toinen kuvanveistäjä Wäinö Aaltonen oli Aarre Aaltosen serkku.
Marttilan hautausmaalta löytyy myös Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki.
Marttilan seurakunta on käynyt läpi samat kipuilut kuin monet muutkin maamme pienet seurakunnat. Ensin Marttilan ja naapurikunnan Koski TL:n seurakunnat yhdistyivät. Uudeksi nimeksi tuli Martinkosken seurakunta.
Kompromissina syntynyt nimi sai osakseen myös kritiikkiä. Sitä pidettiin teennäisenä. Yhteiselo jäi lyhyeksi, sillä Martinkosken seurakunta liitettiin Salon seurakuntaan vuonna 2023.
PYHÄN MARTIN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 3, Marttila.
LUE MYÖS: Marttilassa toimeenpantiin Suomen viimeinen mestaus
LUE MYÖS: Tuhansien tarinoiden Nostalgiamuseo on eräs Suomen monipuolisimmista yksityisistä museoista
