VARSINAIS-SUOMI / MARTTILA – Ehkä Marttila muistetaan parhaiten Nuijasodan jälkeisistä kahinoista, joissa samalla selviteltiin Ruotsi-Suomen kuningasriitoja. Vuonna 1599 käyty Marttilan taistelu on ollut Härkätien suurin sotilaallinen yhteenotto. Ruotsin valtionhoitaja Kaarle-herttua pyrki valtaan yrittämällä syrjäyttää suomalaisten aateliston tukeman puolalaisen kuninkaan Sigismundin.
Suomessa käyty kärhämöinti sai alkunsa Kaarle-herttuan noustua joukkoineen maihin Sauvon Kärkniemessä vuonna 1599. Kaarlen tavoitteena oli motittaa Turku katkaisemalla Härkätie ja Viipuriin kulkeva rantatie (nykyinen Kuninkaantie).
Suomalaiset saivat vihiä Kaarle-herttuan maihinnoususta. He lähettivät yli tuhannen miehen osaston Akseli Kurjen johdolla tuhoamaan herttuan joukkoja. Seurasi useita yhteenottoja Marttilan alueella aina Someron rajalle asti. Vaikka suomalaisten joukkoja ei lyöty lopullisesti, sai Kaarle-herttua haltuunsa Turun ja Viipurin linnat. Kaarlen voitto varmisti sen, että katolisuus ei juurtunut Ruotsi-Suomeen.
Muutama kilometri Marttilan keskustasta Koskelle päin Mäntsälän kylässä on Marttilan taistelun muistomerkki. Paikallisen suojeluskunnan ja Lotta-Svärdin aloitteesta vuonna 1934 pystytetty yksinkertainen muistomerkki on rakennettu pyöreistä graniittikivistä.
Marttilan entisiin viljamakasiineihin sijoitetun kotiseutumuseon takana on toinen kylän erikoisista muistomerkeistä. Niin sanotulla Tiipilän nummella toimeenpantiin Suomen viimeinen mestaus. Härkätien varrella oli muitakin rangaistuspaikkoja. Valtatien varressa sijaitseva mestauspaikka oli tarkoin harkittu.
Julkinen mestaus herätti kunnioitusta lakia kohtaan. Vuonna 1825 Antti Antinpoika Hannula tuomittiin kuolemaan isänsä taposta. Rangaistus muutettiin kuitenkin elinkautiseksi, mutta Hannula tahtoi sovittaa tekonsa kuolemalla. Hänet mestattiin kirveellä.
KOTISEUTUMUSEO
Osoite: Härkätie 720, Marttila.
LUE MYÖS: Tuhansien tarinoiden Nostalgiamuseo on eräs Suomen monipuolisimmista yksityisistä museoista
