VARSINAIS-SUOMI / TARVASJOKI – Kuuluisa kirkonrakentaja, kirvesmies Mikael Piimänen (1748-1820) tuskin tunnistaisi rakentamaansa Tarvasjoen kirkkoa. Mikael oli isänsä Antti Piimäsen kanssa Lounais-Suomen tunnetuimpia kirkonrakentajia.
Isä Antti oli rakentanut muun muassa Marttilan kirkon, jolloin poika Mikael oli ollut hyvässä opissa. Piimäsen nimi mainitaan Marttilan ohella monen lounaissuomalaisen kirkon yhteydessä, kuten Aurassa, Yläneellä, Pöytyällä, Koskella, Paattisilla jne.
Mikael Piimäsen Tarvasjoen kirkon palkkapyyntö on tiedossa: ”500 kuparitaalaria sekä kapan rukiita, juuston ja kakun joka talosta ynnä kaksi edestakaista matkaa Turkuun.”
Seurakuntalaiset pitivät korvausta kohtuullisena ja Piimäsen tekemiä piirustuksia hyvinä. Tarvasjokelaiset saivat hirsirunkoisen länsitornillisen pitkäkirkon.
Useita Piimäsen suunnittelemia ja rakentamia kirkkoja on yhä jäljellä, mutta monet niistä ovat kokeneet myös isoja muutoksia muodin muuttuessa. Näin on käynyt myös Tarvasjoella.
Kyröntien varrella sijaitsevan puukirkon värikin on vaihtunut. Aluksi se oli punainen. Nyt kirkko on keltainen. Piimäsen tekemä pystylaudoitus on vaihtunut vaakalaudoitukseksi. Ikkunat on suurennettu. Kirkon ovet ja penkit on uusittu.
Hirsirunkoisen kirkon nykyinen ulkoasu on pääosin 1870-luvulla tehdyistä korjauksista. Muutoksiin on kuullut myös tervatun paanukaton vaihtaminen vähemmän huoltoa vaativaan peltikattoon.
Suomen kirkot ovat ulkoasultaan usein samankaltaisia, etenkin harmaakivikirkot. Sisätiloissa on isojakin eroja. Yksikään kirkko ei ole samanlainen.
Tarvasjoen kirkkoon ensikertaa tutustuva ihastelee alttaria ympäröivää jugendhenkistä pyörökaarta sekä katonrajan sidehirsien koristelua. Jälkimmäisiin maalattiin kukkakiehkurat ja raamatunlauseet. Pyöräkaareen on maalattu keltaisella ja sinisellä Jahven silmä, Alfa ja omega sekä Pyhän Hengen kyyhkynen. Ikkunoissa on lasimosaiikit tähkineen ja viinirypäleterttuineen.
Tästä kaikesta on kiittäminen arkkitehti Ilmari Launista (1881-1955), joka vastasi kirkon sisätilojen muutostöistä vuonna 1916.
Arkkitehti Launis oli omalla aikakaudellaan, 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, eräs Suomen ahkerimpia kirkkorakennusten suunnittelijoista. Hän vastasi usean kirkon piirustuksista ja myös vanhojen kirkkojen muutostöistä.
Vaikka nykyinen Tarvasjoen kirkko on seurakunnan kolmas kirkko, on paljon vanhaa esineistöä edellisistä kirkoista yhä edelleen esillä. Muun muassa tornin kahdesta kellosta toinen oli jo edellisessä kirkossa. Saarnastuoli on rakennettu vuonna 1746, joten sekin oli jo aikaisemmin käytössä.
Alkuperäisten urkujen rakentaja oli Jens Zachariassen, jonka tekemiä urkuja pidettiin korkealuokkaisina. Tanskassa syntynyt urkumestari saapui Suomeen, kun Uudenkaupungin Uutta kirkkoa rakennettiin. Zachariassen jäi pysyvästi Suomeen avioituen paikallisen laivanvarustajan tyttären kanssa. Hän perusti maahamme oman urkutehtaan, josta tuli Pohjoismaiden suurin urkujen rakentaja.
Tarvasjoen alkuperäiset Zachariassenin urut uudistettiin 1970-luvulla. Työn hoiti maamme tunnetuin urkuasiantuntija Kangasalan urkutehdas.
Arkkitehti Launiksen aikaisissa muutostöissä vanha alttaritaulu poistettiin, tosin vain siirtämällä sivuseinälle. Tilalle tuli Yläneellä syntyneen taidemaalari Vihtori Ylisen vuonna 1921 tekemä teos Kristuksen ylösnousemus, tosin se on kopio ruotsalaisesta alkuperäisestä maalauksesta.
Tarvasjoen kunta liitettiin Lietoon vuonna 2015. Tarvasjoen seurakunta on nykyisin Liedon kappeliseurakunta.
TARVASJOEN KIRKKO
Osoite: Kyröntie 30 A, Tarvasjoki.
LUE MYÖS: Tarvasjoen kotiseutumuseo sijaitsee Härkätien varrella
