VARSINAIS-SUOMI / METSÄMAA (Loimaa) – Kaunis kesäinen päivä. Aurinko paistaa pilvettömältä siniseltä taivaalta. Kun tämä kaikki on taustana, Metsämaan kirkkaanpunaisena hohtava puukirkko idyllisine hautausmaineen on ilo silmälle.
Täällä ollaan hieman syrjässä, mutta keskellä kaunista maaseutua Helsinki-Pori -valtatien (2) ja Turku-Tampere -valtatien (9) kainalossa kolmen maakunnan rajoilla. Asutus keskittyy Loimijokeen laskevan Kojonjoen varteen.
Paljon on ajan saatossa tapahtunut. Asukkaita on Metsämäessä enää muutamia satoja. Entinen itsenäinen kunta ei täytä nykyään edes taajaman virallisia määritelmiä. Metsämaan lähihistoriaan liittyy kuntaliitoksia, sillä ensin vuonna 1976 se liitettiin Loimaan maalaiskuntaa ja lopulta Metsämaastakin tuli osa Loimaan kaupunkia.
Hallinnollisista muutoksista huolimatta kirkko on ja pysyy, vieläpä tärkeänä osana Metsämaan kappeliseurakuntaa. Toisin sanoen Metsämaan seurakunta säilyi kuntaliitoksista huolimatta kappeliseurakuntana. Käytännössä se tarkoittaa paikallisille lisää päätäntävaltaa. Kappeliseurakunnalla on mahdollisuus muun muassa omaan pappiin, kappalaiseen.
Metsämaan kauniin kirkon syntyhistoria kertoo paljon kyläläisistä. Omaa kirkkoa kovasti aikoinaan haluttiin, kun sellaista paikkakunnalla ei ollut. Kirkon rakentamiseen tarvitaan aina tuomiokapitulin lupa. Kun lupaa ei aluksi tullutkaan, Metsämaan asukkaat päättivät rakentaa kirkkonsa joka tapauksessa, ilman virallista lupaa.
Puukirkon rakentaminen oli yksinkertaisempaa kuin kivikirkon. Jälkimmäinen vaati monipuolista ammattitaitoa. Puukirkon rakentamiseen löytyi tarvittavaa kirvesmiestaitoa jokaisesta Metsämaan torpasta.
Puukirkon rakentaminen oli aina koko kylän yhteinen ponnistus. Suunnittelu, aikataulutus, puutavaran hankinta kuljetuksineen, muonitus jne. työllistivät monta henkilöä. Kirkon rakentamisessa tarvittiin kaikkien kyläläisten panosta, jopa lapsilla oli omia tehtäviä hoidettavanaan.
Luvatta rakennettu Metsämaan kirkko valmistui vuonna 1777. Suunnittelijasta ei ole tarkempaa tietoa. Valmistuneen kirkon käyttöönotossa oli vaikeuksia, kun ilman lupaa rakennettua uutta kirkkoa ei voitu vihkiä käyttöönsä eli vihkiä se Jumalalle pyhitetyksi tilaksi. Yleensä piispa toimittaa kirkon vihkimisen.
Lopulta lupa jälkikäteen heltisi ja Metsämäen kirkko vihittiin. Se sai kappelioikeudet sekä ensimmäisen oman papin.
Kirkosta tuli malliltaan suorakaiteenmallinen pitkäkirkko, jonka länsipäätyyn rakennettiin kellotorni. Kirkkosalin pohjoispuolelle tuli sakasti ja eteläpuolelle sakastia pienempi asehuone. Myöhemmin vuonna 1858 kirkkoa laajennettiin lisäämällä itäpäätyyn kuoriosa. Kirkkosalin puolelle saatiin uusia istumapaikkoja rakentamalla eteläseinälle sivulehteri.
Metsämaan kirkon sisätilat ovat juuri sellaiset kuin voisi etukäteen kuvitellakin: kodikkaat ja tunnelmalliset. Yleisilme holvattua kattoa myöden on hyvin valoisa ja tasapainoinen, kiitos isojen ikkunoiden ja vaaleiden värisävyjen. Kaikesta näkee, että kylän kirkosta on haluttu pitää huolta, niin ulkoa kuin sisältäkin.
Kirkkosali on koristeltu melko niukasti, mutta tyylikkään harkiten. Alttaritauluna kahden ison valoa antavan ikkunan välissä on vuodelta 1823 peräisin oleva Carl Fredrik Blomin maalaus Ristiinnaulittu. Teos toimi alun perinkin alttarimaalauksena, mutta sitä pidetiin välillä varastossa ennen palautusta paikalleen.
Välillä alttaritauluna oli Väinö Blomstedtin (1871-1947) hänelle ominainen värikäs maalaus Andreaan ja Simon 
Pietarin kutsuminen, joka on nyt sijoitettu näyttävälle paikalle kirkkosalin pohjoiselle sivuseinälle. Blomstedt tunnetaan kansallisromanttisista maalauksistaan.
Kirkkoa ympäröivä hautausmaa on toiminut tehtävässään heti kirkon valmistumisesta lähtien. Vuosien myötä sitä on jouduttu laajentamaan. Kirkkotarha on saanut ympärilleen myös luonnonkivistä ladotun kiviaidan.
Sotien seurauksena hautausmaalta löytyvät myös sankarihaudat. Punagraniittisen muistomerkin on veistänyt Frans Pehrman vuonna 1951. Se kuvaa surevaa äitiä lapsineen. Kuvanveistäjä Pehrman on tehnyt useita varsin koskettavia sankarihautausmaiden muistomerkkejä.
Kirkkomaalla on myös vuonna 1959 pystytetty Karjalaan jääneiden vainajien muistokivi.
Metsämäen kirkkoon mahtuu yhteensä 350 henkeä eli lähes koko paikallinen seurakunta samanaikaisesti. Kirkossa järjestetään edelleen jumalanpalveluksia ja muita kirkollisia toimituksia, mutta ainoastaan kesäisin.
METSÄMAAN KIRKKO
Osoite: Metsämaantie 619, Metsämaa (Loimaa).
