VARSINAIS-SUOMI / SALO – Salon kaupungin keskustassa kadun varrella sijaitseva puukirkko vaikuttaa kovin vaatimattomalta, jos sitä vertaa Salon alueen Uskelan tai Halikon mahtipontisiin kivikirkkoihin. Salon kirkolla on kuitenkin oma tärkeä roolinsa pienestä koostaan huolimatta. Ja onhan sen sisätiloissa mielenkiintoisia ja harvinaisiakin yksityiskohtia.
Jo Salon puukirkon viinanhuuruinen syntyhistoria on ihan oma tarinansa.
Salossa, kuten muuallakin Suomessa, viinalla oli iso rooli ihmisten arjessa 1800-luvun lopulla. Wiurilan kartanon valmistama viina ja olut maistui salolaisille. Kaupungissa oli useita olutkapakoita, missä saattoi siemailla väkijuomia.
Paikallinen opettaja, piinkova raittiusmies, Jaakko Vihtori Kallio halusi tehdä ilmiölle stopin. Hän ehdotti raittiusyhdistyksen perustamista, kuten oli toimittu jo monella muullakin paikkakunnalla.
Vastaperustettu yhdistys sai lahjoituksena oman tontin. Samanaikaisesti Saloon oli perustettu myös Rukoushuoneyhdistys. Sen taustalla olivat samat ihmiset kuin raittiusyhdistyksessäkin. Niinpä päätettiin rakentaa tyhjälle tontille rukoushuone.
Arkkitehti G. E. Ekestubben suunnittelema rukoushuone valmistui vuonna 1894. Varat rakentamiseen kerättiin vapaaehtoisvoimin järjestämällä esimerkiksi myyjäisiä ja arpajaisia. Osa rahoituksesta saatiin ottamalla rohkeasti pankkilainaa.
Salolaiset kuuluivat siihen aikaan Uskelan seurakuntaan. Halu perustaa oma seurakunta oli suuri. Se koettiin mielekkäämmäksi kuin osallistua taloudellisesti Uskelan seurakunnan kustannuksiin.
Valtiovallalta ja Turun tuomiokapitulilta heltisi lupa oman seurakunnan perustamiseen. Tosin yhdellä ehdolla: yhden Uskelan papin on luovuttava virastaan, jotta voidaan palkata pappi uuteen Salon seurakuntaan. Kesti muutaman vuoden ennen kuin tämä ehto saatiin toteutumaan.
Rukoushuone vihittiin kirkoksi vuonna 1927. Se edellytti sisätiloissa muutostöitä, joita johti arkkitehti Ilmari Launis, monen kirkon jo aikaisemmin suunnitellut kokenut asiantuntija. Hän työskenteli 1920-1930 -luvuilla Yleisten rakennusten ylihallituksessa.
Launis teki kirkkoihin myös lasimaalauksia. Salon kirkossa on kaksi hänen työtään. Maalausten aiheena on ollut orjantappuraseppele.
Paikallinen kauppias, talousneuvos Elias Selänne, lahjoitti kirkolle alttaritaulun. Sen on maalannut Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945), joka muistetaan myös kirjailija Juhani Ahon (Brofeldt) puolisona. Venny jää usein 
tunnetumman miehensä varjoon. Hän oli kuitenkin taitava kuvittaja, taidemaalari ja korusuunnittelija, harvemmin kuitenkaan alttarin maalaaja.
Kun Salon kirkko täytti 100 vuotta, hankittiin uusi taideteos, Pro Finlandia -mitalilla palkitun Uuno Eskolan (1889-1958) mosaiikkiteos. Perttelissä syntynyt ja Salossakin asunut Eskola oli monilahjakkuus. Maalausten ohella hänet muistetaan näyttelijänä ja kirjailijana. Useammasta maamme kirkosta löytyy Eskolan tekemä mosaiikkityö.
Salon kirkko uudistettiin viimeksi 1980-luvulla kaupunginarkkitehti Lauri Hollménin tekemien suunnitelmien mukaan. Lopputulos on nykyinen varsin kodikkaalta vaikuttava yleisilme. Kirkkosali vihreäksi maalatuine penkkeineen on valoisa ja viihtyisä. Tilaa on vain parisen sadalle seurakuntalaiselle.
SALON KIRKKO
Osoite: Kirkkokatu 7, Salo.
LUE MYÖS: Salon Elektroniikkamuseo vie lapsuuden ja nuoruuden muistoihin
LUE MYÖS: Salon Meritalon museossa on nähtävänä entisaikojen koulu opettajan asuntoineen
LUE MYÖS: Taidemuseo Veturitalli – veturipilttuu muutettiin näyttelytilaksi rakennuksen historiaa kunnioittaen
