PIRKANMAA / POHJASLAHTI – Kuntaliitoksia tulee ja menee, mutta Pohjaslahden kylän asukkaat ovat tottuneet vetämään yhtäköyttä. Tästä oiva esimerkki on Kangaskosken myllyn kunnostaminen ja sen säilyttäminen tuleville sukupolville.
Muutaman kilometrin päässä kylän keskustasta Kangasjärven tilan mailla vuolaasti virtaavan kosken paikalla on ollut lähitalojen ja torppien mylly jo 1800-luvulla. Varhaisimmat myllyt paloivat, mutta aina rakennettiin uusi paikalle. Nykyisen vesiturpiinimyllyn rakensi Juho Vehkaniemi vuonna 1913.
Juhon jälkeen hänen poikansa Eemeli jatkoi myllärin ammattia. Myllyn yhteydessä oli myös vesivoimalla toimiva pärehöylä. Monet Pohjaslahden talojen katot oli katettu täällä tehdyillä päreillä. Kangaskosken kautta uitettiin myös tukkeja vuosikymmenien ajan. Kukin yhtiö uitti vuorollaan puutavaransa vesistöstä toiseen. Viimeinen uitto oli vuonna 1953. Vieläkin järvien pohjasta löytyy vettyneitä uppotukkeja.
Myllyn sijainti oli hyvä ja jauhojen laatu korkealuokkaista. Asiakkaita saapui kaukaakin. Mäki täyttyi hevosista ja viljantuojista. Vähitellen sähkön saapuessa Pohjaslahteenkin vesivoimalla pyörivän myllyn tarve väheni. Tilalle tulivat kototarvikemyllyt. Kangaskosken myllynkivet liikahtivat viimeisen kerran 1970. Sen jälkeen mylly sai olla parikymmentä vuotta käyttämättömänä.
Eemeli Vehkaniemen ikääntyessä myllykin oli päässyt rapistumaan. Mylly päätettiin kunnostaan. Eemelin avuksi tuli Pohjaslahden-seura. Eemelin pojan, Väinö Vehkaniemen, aikana muun muassa katto ja myllysilta on uusittu. Vesiränni on rakennettu uudestaan. Perusteellisten kunnostustöiden jälkeen 1990-luvulla Kangaskosken myllynkivet jauhoivat ensimmäiset puurojauhot sitten 1970. Nykyään mylly on lähinnä museokäytössä.
KANGASKOSKEN MYLLY
Osoite: Kangaskoskentie 72, Pohjaslahti (Mänttä-Vilppula).
