VARSINAIS-SUOMI / KIIKALA – Kun asukkaita on kylässä alle pari tuhatta, riittää Kiikalan kirkossa tilaa varmasti kaikille. Istumapaikkoja on peräti 650. Komea keltaiseksi maalattu kyläkirkko värikkäine kellotapuleineen ei jää satunnaiselta ohikulkijaltakaan huomaamatta.
Kiikalan kirkko on kaunis vanhanajan puukirkko maaseudun rauhassa.
Puusta rakennetun kirkon ikä on rajallinen. Maassamme ei ole säilynyt ainuttakaan keskiajalla rakennettua puukirkkoa. Ei myöskään Kiikalassa. Nykyinen 1800-luvulla rakennettu kirkko on jo Kiikalan kolmas.
Ensimmäinen puukirkko rakennettiin 1500-luvun lopulla. Seuraava 1700-luvulla. Kiikalan seurakunta itsenäistyi vuonna 1639 ja sai samalla oman kirkkoherran. Sekä ensimmäinen että toinen kirkko purettiin huonokuntoisina.
Kiikalan nykyinen kolmas kirkko valmistui vuonna 1859. Eli ikää silläkin on jo reilusti yli puolitoista vuosisataa. Paljon on vielä vuosia edessä, sillä Iisak Lindströmin rakentama kirkko näyttäisi olevan hyvässä kunnossa niin sisältä kuin ulkoakin. Nyt se on väriltään keltainen, mutta välillä se on ollut muodinmukaisesti vaaleansävyinenkin.
Kiikalan kirkko on rakennettu Ruotsin vallan aikana, jolloin kehotettiin rakentamaan puukirkkojen sijasta kivikirkkoja. Pienelle seurakunnalle puinen kirkko oli kuitenkin taloudellisesti pienempi haaste. Rakennusmateriaalia oli helpommin saatavissa kyläläisten omista metsistä ja ammattitaitoakin löytyi joka torpasta.
Oman kirkon rakentaminen oli kuitenkin aina iso haaste. Se vaati kaikkien seurakuntalaisten osallistumista. Rahaa rakentamiseen saatiin myymällä ruista kylän yhteisestä viljamakasiinista.
Kiikalan kirkosta tuli tyyliltään tornillinen uusgoottilainen pitkäkirkko. Sen itäpäädyn jatkeena on pieni sakasti. Keskellä eteläseinää on asehuone, pieni eteinen.
Ennen nykyistä kirkkoa kolminivelinen kellotapuli oli jo olemassa edellisen kirkon ajalta. Sen kolme kelloa siirrettiin uuden kirkon valmistuttua kirkontorniin.
Nykyistä kirkkoakin on ehditty kunnostaa jo useampaan kertaan. Muun muassa vuosina 1906,1932,1974 ja 2004 on tehty isompia korjaustöitä. Kirkkoa on maalattu sisältä ja ulkoa. Kellotapulikin sai vuoden 1932 remontissa nykyisen värinsä. Tapulin alakerta toimii nyt ruumishuoneena.
Kiikalan kirkon sisätilat on hillityn vaalean sävyiset. Nykyinen värimaailma syntyi vuoden 2004 tehdyssä remontissa. Muun muassa vihreät kirkonpenkit saivat ootramalla eli kuultomaalaamalla tehdyn ruskehtavan värisävyn
Alttaritaulu Kristuksen kirkastus on Berndt Lagerstamin maalaama vuodelta 1906. Hän oli arkkitehdin koulutuksen saanut taidemaalari erikoistuen maisemien ja muotokuvien maalaamiseen.
Kirkon alkuperäinen C. G. Schylanderin maalaama alttaritaulu Kristuksen ilmestys vuodelta 1859 on säilynyt.
Edellisen kirkon Margareeta Capsian maalaama alttaritaulu on myös säilynyt ja tämäkin on esillä kirkossa. Teos on ripustettu kirkkosalin pohjoisseinälle. Erityisesti kirkkomaalarina tunnettu Capsia oli 1700-luvulla maamme ensimmäisiä naismaalareita. Hänen tekemiä alttarimaalauksia on useimmissakin Suomen kirkoissa.
Kirkkosalin yhtenäistä ilmettä täydentävät kolmea seinää kiertävät parvet, joita koristavat parvien peileihin maalatut koristekuviot.
Salon seudun isossa kuntaliitoksessa alueen kymmenen kuntaa yhdistyivät uudeksi Saloksi vuonna 2009. Samalla seurakunnat, Kiikala mukaan lukien, yhdistyivät uudeksi Salon seurakunnaksi.
KIIKALAN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 1, Salo.
