UUSIMAA / VANTAA – Ajassa pitää mennä reilusti taaksepäin, ei vuosikymmeniä, vaan enemmänkin vuosisatoja, eli aikaan, kun Helsinki oli vasta kasvamassa. Nykyisen pääkaupungin ulkopuolella sijaitsi Helsingin pitäjä. Se oli tärkeä asuin- ja kauppapaikka ajalla, kun Helsingin kaupunki vasta perustetiin vuonna 1550.
Helsingin pitäjä sijaitsi kahden tärkeän Helsingistä Hämeenlinnaan kulkevan tien ja Turusta Viipuriin kulkevan Kuninkaantien eli Suuren Rantatien risteyksessä. Hallinnollinen muutos tapahtui vuonna 1865, kun Helsingin pitäjästä muodostettiin Helsingin maalaiskunta. Ajan myötä kirkonkylän keskusta jäi sivuun, kun liikenne suuntautui uusille Kehä Kolmosen ja Tuusulanväylän reiteille.
Alun perin 1400-luvulla rakennettu Pyhän Laurin kirkko on säilynyt entisellä paikallaan keskellä kirkonkylää. Kivikirkkoa ei ole uhannut suuremmin ajan muutokset, mutta kylläkin monien muiden kirkkojen tavoin tuhoisa tulipalo.
Kevätaamuna vuonna 1893 kirkkoa lämmitettäessä tuli pääsi irti. Vaikka kyseessä on kivikirkko, on siinäkin paljon puuosia, jotka kaikki tuhoutuivat palossa. Jotakin saatiin pelastettua, kuten kynttiläkruunut ja alttaritaulu.
Kirkkoa kutsuttiin alun perin nimellä Helsingin pitäjän kirkko, mutta viralliseksi nimeksi vakiintui myöhemmin Vantaan Pyhän Laurin kirkko, suojeluspyhimys Pyhän Laurentiuksen mukaan.
200-luvulla elänyt Laurentius kärsi marttyyrikuoleman halsterilla poltettuna. Häneen liittyy tarina, jonka mukaan Laurentius pilkkasi pyöveliä pyytämällä, että tämä kääntäisi hänet toiselle kyljelleen, jotta sekin puoli paistuisi. Laurentiukselle pyhitettyjä kirkkoja on Suomessa useita, kuten Lohjalla, Mynämäessä ja Perniössä.
Tuhoisan tulipalon jälkeen kirkko kunnostettiin arkkitehti Theodor Höijerin (1843-1910) tekemien suunnitelmien mukaan. Valmista tuli jo vuoden kuluttua.
Höijer oli oman aikakauden maamme tunnetuimpia arkkitehtejä. Useimmat hänen suunnittelemat rakennukset ovat Helsingissä, jonne Höijer suunnitteli monia liike- ja asuinrakennuksia sekä uusrenessanssityylisiä kerrostaloja. Tunnetuin hänen suunnittelemista rakennuksista lienee Ateneumin taidemuseo.
Tuhoutuneet sisätilat menivät kokonaan uusiksi, mutta myös kirkon ulkoasu muuttui. Samalla, kun ikkunoita suurennettiin, niistä tehtiin suippokärkisiä. Keskiaikainen kivikirkko sai 1800-luvun uusgoottilaisia piirteitä. Kun kirkko täytti 400-vuotta vuonna 1894, se oli valmis vihittäväksi uudelleen käyttöön.
Vuosina 2014-2017 kirkossa tehtiin viimeisimmät korjaukset. Lopputulos on silmiä hivelevän kaunis. Sisäseinät ja pilarit on maalattu kellertäviksi. Puinen sisustus on tummasävyinen. Kattoholvien goottilaisten koristemaalausten esikuvina sanotaan olevan Pariisin Notre Dame -katedraalin maalaukset.
Todellinen katseenvangitsija on kuori-ikkunan värikäs lasimaalaus, joka esittää Jeesusta lohduttamassa pyhiinvaeltajaa. Tämän alapuolella on Leonardo da Vincin Pyhää ehtoollista jäljittelevä maalaus. Sen tekijä on mahdollisesti Robert Wilhelm Ekman. Hän oli eräs maamme tunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita. Muun muassa Turun tuomiokirkon näyttävät freskot kirkon kuoriosassa on hänen tekemät.
Alttaritaulun ohella moni muukin kirkon esineistö on saatu paikallisten kartanoherrojen lahjoittamina. Osa, kuten saarnastuoli, tuhoutui suuressa tulipalossa. Kaksi komeaa katosta roikkuvaa messinkikruunua saatiin pelastettua.
Uskonpudistuksen myötä kirkon puuveistokset vietiin muualle varastoon. Osa tuhoutui tulipalossa, mutta kolme on yhä esillä kirkon sisätiloissa. Ne esittävät Neitsyt Mariaa ja Jeesus-lasta, Pyhä Dominicusta sekä tuntematonta naispyhimystä.
Ulkoa päin Pyhän Laurin kirkko, vaikka onkin kokenut muutoksia, muistuttaa monia muita Uudenmaan keskiaikaisia kivikirkkoja. Oletetaan, että näiden kirkkojen suunnittelijana on ollut Pernajan mestari, tuntemattomaksi jäänyt kirkonrakentaja. Yhteistä näille kirkoille on esimerkiksi korkeat tiilikoristellut päädyt.
Vantaan kirkon länsipäädyssä on ruotsinkielinen raamatunlause En dag i Dina gårdar är bättre än eljest tusende (Yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla). Teksti on ruotsiksi, koska alueen väestökin oli alun perin ruotsinkielistä. Suomenkielisillä oli aikoinaan käytössä kivikirkon vieressä puukirkko, joka tuli huonokuntoisena puretuksi. Suomenkieliset jumalanpalvelukset siirrettiin kivikirkkoon, jossa ne pidettiin ennen ruotsinkielisiä.
Kirkon vieressä on kuvanveistäjä Aimo Tukiaisen suunnittelema sankarivainajien hauta-alue, jonka keskellä on pronssinen risti.
Kirkon parkkipaikalla on erikseen varattu pari pysäköintiruutua kirkossa vihittäville aviopareille. Käytäntö onkin tarpeen, sillä Pyhän Laurin kirkon väitetään olevan koko Suomen suosituin vihkikirkko. Kirkossa järjestetään myös paljon konsertteja.
PYHÄN LAURIN KIRKKO (Helsingin pitäjän kirkko)
Osoite: Kirkkotie 45, Vantaa.
