VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Aurajokirannassa sijaitseva Vähätori pääkirjaston kupeessa on eräs kaupungin idyllisintä aluetta. Sen historia ulottuu vuosisatoja taaksepäin aikaan, kun Aurajoen yli valmistui ensimmäinen silta. Se johti Suurtorilta nykyisen kirjastotalon kulmalle.
Korttelin komein rakennus tunnetaan nimellä Ingmanin talo, 1960-luvun lopulla sijainneen Ingmanin rautakaupan mukaan. Kun Vähätorin tilat eivät enää riittäneet, rautakaupan omistaja anoi tontilleen asemakaavamuutoksen. Vanhat rakennukset olisi purettu ja tilalle olisi tullut viisikerroksinen moderni liikerakennus sekä parkkitalo.
Ei onneksi tullut, mutta tyhjäksi jäänyt Ingmanin talo sai rapistua vuosien ajan.
1980-luvun alussa Ingmanin talon osakkeet siirtyivät kokonaan Benito Casagrandelle ja saneeraustyöt alkoivat museoviraston valvoessa. Paljon vanhaa piti säilyttää.
Mennään ajassa taaksepäin.
Ruotsin kuningas Juhana III:n määräyksestä kortteliin oli rakennettu kaupungin suomenkielisille oma pyhättö, Pyhän Hengen kirkko. Rakennustyöt käynnistyivät vuonna 1588 kuninkaan rahoituksen turvin. Kuninkaan kuoltua rahoitus päättyi ja vastuu siirtyi kaupunkilaisille.
Saatiinko kirkko täysin valmiiksi, ei ole tiedossa, mutta se tiedetään, että kirkko raivattiin myöhemmin matalaksi uuden katulinjauksen takia. Kenraalikuvernööri Pietari Brahe toteutti 1600-luvun puolivälissä uudet katu- ja tonttijärjestelyt. Pyhän Hengen kirkko sai väistyä uuden Brahenkadun tieltä.
Pyhän Hengen Hospitaali -järjestön ylläpitämä vaivaistalo Pyhä Hengen talo sijaitsi samoilla paikoilla jo ennen kirkon rakentamista. Sekin oli hautausmaineen saanut väistyä uuden tieltä. Paikan historia unohtuivat ja katosivat aikakirjoista.
Vuosisatojen takainen menneisyys tuli jälleen esiin, kun ennen korttelin uudisrakentamista alueella tehtiin arkeologisia kaivauksia 1980-luvulla. Maan alta paljastui paikalla olleen kirkkorakennuksen jäänteintä sekä lukuisia hautoja. Niistä osan oletettiin olevan Pyhän Hengen talon vainajia.
Arkeologisten kaivausten ja uudisrakentamisen jälkeen vuosisatoja vanha historia jäi jälleen piiloon. Paitsi yksi kohta, kellarikerroksen tyhjä tila, jossa sijaitsi osa Pyhän Hengen kirkon muuria ja kuoriosan ladottuja kiviä. Tähän tilaan syntyi ajatus rakentaa uusi Pyhän Hengen kappeli. Se olisi avoinna kaikille. Arkkitehti Casagrande vastasi suunnittelusta ja rakentamisen kustannuksista. Kappelin vihkiäisiä vietettiin vuonna 1992.
Kaivauksissa nostettiin ylös yli 600 vainajaa, jotka ovat uudelleen haudattuina Pyhän Hengen kappeliin. Samoin kappelissa alkuperäisen koskemattoman muurin takana on haudattuina lukuisia vainajia.
Pyhän Hengen kappeliin kuljetaan kierreportaita pitkin, jotka sijaitsevat Julinin tontin ja Ingmanin tontin välisessä kauppakäytävässä. Voiko kappelille olla edes enää kiehtovampaa paikkaa. Alas laskeutuessa siirrytään ajassa vuosisatoja taaksepäin.
Kappelin ollessa suljettuna avaimet voi pyytää yläkerrassa sijaitsevan Panini-ravintolan kassalta.
Kappelin sisustus on pelkistetty. Harmaa betoni ja ruosteenpunainen rauta on yhdistetty alkuperäisten muurikivien kanssa. Lattia on puulankkua. Alttarina toimii suuren pylvään varaan nostettu myllynkivi. Takaseinää koristaa tiheä rivi puisia aidanseipäitä. Maassa on ruosteinen ankkuri ja aura.
Seinällä roikkuva Casagranden piikkilangasta tekemä taideteos Pelastava kärsimys täydentää kappelin mystisen tunnelman.
Uudistuneesta Vähätorista tuli nopeasti turkulaisten suosikki. Ehkä jopa liiankin suosittu, sillä kesäisin alueella pidetään useita erilaisia tapahtumia. On nimittäin eri asia, kuinka hyvin teltat ja Vähätorin miljööseen sopimattomat kojut sopivat historialliseen maisemaan. Kulissit ovat ainakin komeat.
PYHÄN HENGEN KAPPELI
Osoite: Linnankatu 3, Turku.
