Kevään 2025 Turun Palloseuran kauden viimeinen ottelu on päättymässä. Ottelun selostaja, pitkäaikainen mustavalkoinen ääni Markku Silvennoinen kertoo ääni väristen, ei pelkästään TPS:n kauden päättymisestä, vaan myös oman vuosia kestäneen intensiivisen selostusuran loppumisesta.
TPS:n kitkerä pudotuspelitappio Lappeenrannan SaiPaa vastaan jää Silvennoisen viimeiseksi selostukseksi. Pitkä kotimatka Saimaan rannalta Aurajoen kaupunkiin Turkuun on nyt erityisen pitkä. Pidempi kuin koskaan aikaisemmin.
Samaa matkaa on taivallettu useita kertoja samalla, kun taivaalta on pudonnut jalkarätin kokoisia märkiä lumihiutaleita. Sohjoinen loska on lentänyt tuulilasiin tienpinnasta. Tällä kertaa yhden pysähdyksen taktiikka ei onnistu. Matkan varrella pitää pysähtyä tiensivuun useamman kerran.
– Viimeisen ottelun jälkeen lyhyt kävelymatka hallilta autolle meni laahustaen. Oli tunne kuin äijä olisi täynnä painavaa lyijyä. Kotimatkalla pysähdyin monta kertaa kahville, että olisin jaksanut ajaa Turkuun asti. Sen jälkeen meni monta viikkoa toipumiseen. Lopettamispäätös oli oikea, tai oikeastaan itselläni ei ollut edes muuta vaihtoehtoakaan. Kaiken olin laittanut likoon, ja ehkä jopa liikaakin.
Kaikki alkoi vuonna 2014 Auran Aalloilla ja päättyi yksitoista kautta myöhemmin Classic Hits -radiokanavalla, 735 TPS-ottelua selostettuna.
Viimeksi, kun Jälkipeli haastatteli selostaja Silvennoista, hän totesi näin:
– Olen unelma-ammatissani. Tätä olen halunnut tehdä jo pikkupojasta alkaen. Kuuntelin haltioituneena esikuvani Juha-Pekka Jalon lätkäselostuksia Auran Aalloilla. Pitkät ajomatkat eivät tunnu missään. Monenlaisia hanttihommia on tullut elämäni aikana tehtyä, joten tämä on pikkupojan unelma. Osaan nauttia tästä joka päivä.
Ankean ahtaat selostuskopit ja epäsäännöllinen vuorokausirytmi on lätkäselostajan arkea. Kotiin palataan usein aamuyöstä. Takana on ajettuna muutama sata kilometriä loskaista asfalttia yönpimeydessä. Glamour on tästä kaukana.
Silvennoisen kilometrit tulivat täyteen.
Miten tässä näin kävi?
– Keväällä 2022 alkoi lähtölaskentani, tietämättäni. Taustalla oli avioero. Joskus pitää juosta kunnolla päin seinää ennen kuin ymmärtää menneensä väärään suuntaan. Omassa elämässäni ei silloin ollut muuta kuin jääkiekko, eikä se ole kovin terveellistä. Elämänarvoni menivät uusiksi. Vaikka selostuskipinä alkoi hiipua, lopullinen päätös lopettaa kesti vielä hetken.
– Päätettiin selostajakaverini Jarkko Laitisen kanssa jatkaa vielä yksi kausi, mutta jo lokakuussa 2024 tein lopullisen päätöksen lopettamisesta kauden viimeiseen peliin. Jo ennen sitä loppuun palaaminen oli lähellä. En tiedä millä varavirralla kevät 2025 vietiin läpi.
He, jotka unelmoivat lätkäselostajan urasta, Silvennoisen oma tarina on hyvä esimerkki. Siinä tarvitaan usein myös silkkaa tuuria. Näin kävi myös Silvennoisen kohdalla. Hän pääsi tuuraajaksi Auran Aalloille, vieläpä sattumalta.
Pyydettäessä Silvennoinen kävi antamassa ääninäytteen ja pääsi töihin. Kiekosta ei puhuttu mitenkään vielä tässä vaiheessa. Pari kertaa viikossa tehdyt iltapäiväjuonnot eivät liittyneet mitenkään urheiluun.
– Minulla kävi järjetön säkä. Kyseessä on sattumusten sarja. Suoritin ammattikorkeakoulussa journalistiopintoja. Auran Aallot tarvitsi tuuraajaa iltapäiväohjelmaan. Kaverini, jonka tyttöystävä oli töissä Auran Aalloilla, ehdotti minua. Kävin antamassa ääninäytteen ja pääsin töihin.
Yllättäen Silvennoinen huomasi olevansa TPS:n otteluiden pääselostaja. Pikkupojan toive toteutui.
– Minua suunniteltiin aluksi Auran Aalloilla jääkiekkolähetysten studioisännäksi. Neuvottelut selostajaehdokkaiden kanssa kuitenkin kariutuivat ja yllättäen minua ehdotettiin pääselostajaksi. Ilmeisesti myös TPS:n puolelta oli näytetty vihreää valoa. Tavallaan kyse oli onnekkaasta sattumasta.
Silvennoinen jatkoi J-P Jalon aloittamaa mustavalkoista perinnettä. Jalon aloittaessa vuosikymmeniä sitten paikallisradiokanavat olivat uutta. J-P hehkutti selostuksissaan estotta turkulaista joukkuetta. Tapa vakiintui.
– Tein selostuksia turkulaisille. Selostin niille, jotka kuuntelevat lähetystä Tepsin takia. Näkökulmani oli mustavalkoinen. Pyrin kuitenkin olemaan rehellinen. Kerroin suoraan, jos TPS pelasi huonosti.
Selostustyötä tehdään usein freelancerina, yksityisyrittäjänä ja pelkillä selostustöillä ei elä. Vaikka olisit kuinka hyvä selostaja tahansa, on paljon ulkopuolisia tekijöitä, jotka vaikuttavat toimenkuvaan. Tilipussiin tulee selostajalle iso lovi, kun oma joukkue ei yllä pudotuspeleihin. Työnantajakin saattaa vaihtua jokaisen kauden jälkeen.
– Kun Radio City voitti tarjouskilpailun, itse seurasin vain sivusta. Rukoilin, että työni joka tapauksessa jatkuisi. On sitä roikuttu löysässä hirressä aikaisemminkin. TPS oli ollut minuun tyytyväinen, mutta uudella työnantajallahan voi olla aina omat suunnitelmansa.
Kun paikan päällä on tullut selostettua vuosien ajan satoja otteluita, on siinä ajassa pelaajat, valmentajat ja toimitusjohtajatkin vaihtuneet.
– Joukkueen huoltajia lukuun ottamatta kaikki ovat vaihtuneet. Toimistoltakin myyntipäällikkö Kari Salminen on ainoa, joka oli jo silloin, kun aloitin.
Osa on siirtynyt vapaaehtoisesti muihin organisaatioihin, mutta osa saatujen potkujen myötä. Selostaminen oli Silvennoiselle työ, mutta tunne oli aina ollut vahvasti läsnä. Pelaajat ja valmentajat tulivat läheisiksi.
Millaiselta valmentajien ja pelaajien toisinaan epämiellyttävätkin kohtalot ovat itsestäsi tuntuneet?
– Ne ovat olleet ikäviä hetkiä minullekin. Valmentaja Miika Elomon potkut vieraspelissä Kuopiossa oli ihan kamala paikka. Samoin Kalle Kaskisen potkut Jyväskylässä teki pahaa. Myös Tommi Miettisen potkut. Ne tulivat aina kaikki yllätyksinä.
Kuka valmentajista ja pelaajista on jäänyt erityisesti mieleesi?
– Ari-Pekka Selinin ja Miika Elomon kanssa tulin hyvin juttuun. Tommi Miettinen otti erityisen hyvin selostajatiimin huomioon. Hän muun muassa piti meille parin tunnin video-opetuksen kertomalla joukkueen taktiikasta jäällä. Se oli hatunnoston arvoinen suoritus. Kun tuli tieto Tommin potkuista, olin vahvasti eri mieltä.
– Pelaajista ehdottomasti Tomi Kallio ensimmäisenä. Hän on eräs hienoimmista ihmisistä mitä olen kohdannut. Mahtaakohan kaikki edes ymmärtää, kuinka syvällisesti hän välitti asioista ollessaan joukkueen kapteeni.
– Henrik Tallinder oli mahtava henkilö. Kaukalon ulkopuolella hän oli leppoisa punapartainen puujalkavitsejä kertova perheenisä, mutta kypärä päässään kaukalossa Tallinder oli todellinen ”tappaja”. Hurjin kontrasti, mitä olen nähnyt.
– Kapteeni Juhani Jasu oli esimerkillinen kaukalossa ja kaukalon ulkopuolella.
– Pelaajien kanssa en kaveerannut siviilissä. Ainoa poikkeus on Lauri Pajuniemi, jonka kanssa ollaan oltu yhteydessä myöhemminkin. Jotta saadaan pelaajien osalta viisikko täyteen, niin mainitaan myös Juuso Pärssinen, hiljainen ja rauhallinen kaveri, mutta on todella päämäärätietoinen. Valvoin ja katsoin hänen ensimmäisen NHL-ottelunsakin.
Mikä jäähalli on ollut selostajan kannalta paras ja missä hallissa on ollut haastavinta selostaa?
– Paras oli remontin jälkeen Vaasan jäähalli. Remontissa otettiin hyvin huomioon selostajien toiveet. Selostuspaikkakin on juuri sopivan etäällä kaukalosta. Pahin oli Hämeenlinnassa, jossa selostuspaikka on matalalla ja toisessa päädyssä. Vastustajan pelaajat tulevat kasvot edellä kohti selostajaa, selässä olevia numeroita oli vaikea nähdä.
Mikä on selostusurasi suurin pettymys?
– Kevään 2022 finaalitappio Tapparaa vastaan. Urheilussa toisen pitää vaan hävitä. Kyseessä oli kuitenkin selostajaurani paras TPS-joukkue. Teki pahaa katsella Tapparan juhliessa pettyneitä TPS-pelaajia hopeamitalit kaulassa.
Minkä tulet muistamaan hienoimpana hetkenä koko elämässäsi?
– Ikimuistoinen hetki oli kevään 2022 puolivälieräsarja Ilvestä vastaan. Viimeisessä ottelussa Turkuhalli oli täynnä. Kylmänväreet menevät vieläkin siitä kannustuksesta, mitä silloin nähtiin ja kuultiin. Unohdin hetkeksi selostamisenkin, kun ihastelin yleisön kannustusta. Tuli mieleen se aika, kun itse olin katsojana mukana Hannu Jortikan mestaruusvuosina.
– Toinen ikimuistoisen hetken koin keväällä 2025 Lahdessa, kun pelattiin runkosarjan viimeistä ottelua. Ennen ottelua ei ollut tiedossa pelataanko jatkossa pudotuspelejä vai joudutaanko karsintaan. Oli myös mahdollista, että oma selostusura olisi loppunut siihen otteluun.
Jos olisin aloittaessa matkinut esimerkiksi ”Höyry” Häyristä tai Anssi Kukkosta, se olisi ollut ammatillinen itsemurha (Juha-Pekka Jalo).
– Itse olen vitsailut, että olen selostajana vain ”puolenpennin JPJalo-imitaattori”. Olen esikuvaltani napannut tiettyjä asioita omaan käyttööni. En olisi ollut selostaja ilman häntä.
Olin lähellä joukkuetta, että tiesin enemmän kuin olisin ehkä saanut tietää. Se antoi minulle mahdollisuuden ymmärtää asioita, mutta en saanut kertoa julkisesti salaisuuksia. Selostajakin voi menettää luottamuksen vain kerran. (Juha-Pekka Jalo).
– Kun itse osoitin olevani luottamuksen arvoinen, minulle kyllä kerrottiin asioita. JP Jalo on oikeassa, sillä selostajakin voi menettää luottamuksen vain kerran. Loppuvuosina etäännytin tietoisesti itseni kauemmaksi joukkueesta.
Viidentoista minuutin suuri kuuluisuus.
– 2021 keväällä TPS pelasi korona-aikana Turussa pääsystä finaaliin. Eemeli Viro teki tyhjässä hallissa jatkoajalla voittomaalin. Pasilan päässä tuli ongelmia ja TV-lähetys katkesi. Itse en radioselostajana sitä tiennyt. Jälkeenpäin kuulin, että radiokanavalle oli tullut iso kuuntelijapiikki. Sain tunteellisen viestin kuuntelijalta: Kiitos Markku, sä selostit tätä meille kaikille!
– Myöhemmin huomattiin, miten yksi hallin kameroista oli tallentanut lopun huippuhetkenkin. Se oli ainoa videokuva, missä näkyy ratkaisumaali. Seuraavana päivänä siihen lisättiin radioselostukseni. Sain viistoista minuuttia isosti julkisuutta.
Selostajakin voi olla osa joukkueen sakkokassaa.
– Talvella 2023 TPS:llä oli huono jakso menossa. Mietin, miten voisin itse auttaa. Tiesin, että joukkueella on pukukopin seinällä sakkokassa. Lupasin joukkueen kapteeni Juhani Jasulle, että saatte seuraavan ottelun selostuspalkkioni sakkokassaan, jos voitatte ottelun. TPS voitti ihan pystyyn seuraavan pelin.
Lopuksi se kaikkein Suurin hetki.
– Suurinta, mitä olen saanut kokea urallani, tapahtui helmikuussa 2022. Silloinkin oli joukkueella menossa huono jakso. Pelaajista Ville Lajunen ehdotti, että menisin ennen ottelua pitämään kannustuspuhetta pukukoppiin. Pelotti ihan valtavasti, mutta olihan se iso kunnia. TPS voitti ottelun. Pelin jälkeen pelaajat asettautuivat keskiympyrään ja nostivat kiitoksena mailat pystyyn kohti selostamoa. Se oli urani hienoin hetki.
