Parikymppinen toisen polven TPS-vahti Aatu Niittymäki pelasi ensimmäisen liigaottelunsa syksyllä 2025 ottelussa KalPaa vastaan. Paikka avaukseen aukeni yllättäen, kun alkukauden vakuuttavasti maalissa pelannut Eetu Mäkiniemi oli sivussa ottelusta.
Kun tulee tilaisuus, se pitää hyödyntää. KalPa voitti, mutta Niittymäki pelasi hyvän ottelun.
– Aina pitää olla valmiina, kun koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu. Vettä pullosta niskaan, hyppää askiin ja käytä tilaisuus mahdollisimman hyvin hyväksi, toteaa Aatu Niittymäki.
Kaukalossa nähtiin sellainenkin harvinaisuus, kun jäällä oli Niittymäen lisäksi kolme muutakin toisen polven turkulaista liigapelaajaa: Aatos Koivu, Kasper Pikkarainen ja Jesse Pärssinen.
Mäkiniemi ei ole ollut poikkeus. Harvinaisen monta liigavahtia on siirtynyt alkukaudesta sairastuvalle: Niklas Rubin, Antti Raanta, Miroslav Svoboda, Niko Hovinen jne. Nuoret korvaavat veskarit ovat joutuneet kovaan paikkaan saadessaan pikakomennuksia maalinsuulle.
Aatun passissa syntymäpaikaksi on merkitty Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat. Isä Antero Niittymäki teki kelpo uran AHL:ssä ja NHL:ssä. Kaikki Niittymäen perheen kolme lasta syntyivät Atlantin toisella puolella isän pelatessa maalivahtina taalakaukaloissa. Antero Niittymäki muistetaan muun muassa jatkoajalla tekemästä maalistaan.
Kuinka paljon itselläsi on muistoja Amerikan vuosistasi?
– Isäni peleistä ei isommin ole muistikuvia. Kopissa ja hallilla tuli pyörittyä. Maskotit ja minimailoilla pelaaminen hallien käytävillä kiinnostivat enemmän kuin ottelut. Kävin Amerikassa eskaria ja opin siellä englannin kielen. Siinä vaiheessa puhuin aika huonosti suomea. Muutimme Turkuun, kun isäni siirtyi Tepsiin pelaamaan. Samaan aikaan aloitin koulun Suomessa.
Kun Antero Niittymäki palasi perheineen kymmenen Pohjois-Amerikan vuoden jälkeen tuttuun seuraan Turkuun, Aatukin liittyi TPS:n vahvuuteen pelaten seuran juniorijoukkueissa. Kesällä 2025 hänet nostettiin liigajoukkueen harjoitusrinkiin. Ennen ensivisiittiä liigassa Niittymäki on pelannut seuran U20-joukkueessa.
– F-junnut oli ensimmäinen joukkueeni ja siitä jatkoin läpi kaikki TPS:n ikäluokat. Ehkä isäni takia pelipaikkani on maalivahti, mutta aluksi taisi veskarin kamat kiehtoa eniten. Asun vielä kotona, joten jääkiekosta tulee paljon puhuttua isäni kanssa.
Kuinka paljon pelit eroavat Liigassa ja U20-sarjassa?
– Vauhti on Liigassa kovempi ja pelaajat ovat parempia ampumaan, mutta on U20-sarjassakin taitavia pelaajia. Vaikka sarjataso vaihtuu, en muuta mitenkään omaa peliäni. Liigassa iso yleisömäärä kyllä sytyttää ja pieni jännityskin on ihan hyvästä.
Monet nuoret maalivahdit ovat hakeneet nostetta pelaamalla Mestiksessä. Onko Mestis vaihtoehto myös sinulle?
– On siitä ollut puhettakin, mutta viime kauden jälkeen päätettiin, että aloitan A-junnuissa ja liigapaikkakin voi aueta. Ei A-junnuissa pelaaminen ole huono vaihtoehto. Arki on laadukasta ja siellä pystyy kehittymään. Jos jotain Mestis -lainoja tulee, niin kyllä ne kiinnostavat, mutta nyt keskittyminen on täällä Turussa.
Mikäli poika haluaa yltää isänsä saavutuksiin, niin edessä on melkoinen vuori kiivettävänä. Isä-Niittymäki voitti TPS:ssä kaksi Suomen mestaruutta ja maajoukkueessa olympiahopeaa Torinossa vuonna 2006 sekä pronssia Vancouverissa vuonna 2010.
– Isäni saavutuksiin on vielä matkaa, mutta ihan omaa pelaajapolkua etenen. Totta kai minullakin NHL on iso unelma ja tavoite. Päivä ja vuosi kerrallaan painetaan hommia, pilke silmäkulmassa nauttien. Pitää vain päästä paljon pelaamaan.
Kun 26-vuotiaan Eetu Mäkiniemen paluu maalinsuulle viivästyi, Niittymäki sai toisenkin mahdollisuuden. TPS:n kolmas maalivahti on Noa Vali, joka on syntynyt samana vuonna kuin Aatu. Eli perin nuorella maalivahtikaksikolla TPS on pelannut jo useamman ottelun.
– Noalla on nyt vähän enemmän kokemusta Liigasta. Hyvin tullaan toimeen keskenään, vaikka harjoituksissakin on aina pieni kilpailu, kuten kuuluukin olla. Samanhenkisiä kavereita ollaan kaikki kolme maalivahtia.
Aatu suoritti lukion Raisiossa, ei Kerttulin urheilulukiossa Turussa.
– Asun Raisiossa ja se tuntui minulle parhaalta vaihtoehdolta. Sieltä pääsin aamutreeneihin ihan samalla tavalla kuin opiskelemalla Turussa. Armeija on vielä suorittamatta, ehkä ensi kesänä, mutta katsotaan.
Eräässä mielenkiintoisessa yksityiskohdassa Niittymäki erottuu kahdesta muusta TPS:n maalivahdista. Aatun päässä on vitivalkoinen kypärä suoraan kaupan hyllyltä.
– Viime kaudella minulla oli maalattu maski, mutta se meni rikki. Uutta ei ole ollut aikaa vielä maalauttaa. Ehkä ensi kaudeksi.
