HÄMEENLINNA / KANTA-HÄME – Suomessa on yli 800 evankelisluterilaista kirkkoa. Jokaisella niistä on oma tarinansa kerrottavana. Mutta yhdelläkään ei ole niin erikoista historiaa takanaan kuin Hämeenlinnan kirkolla. Valmistuessaan kirkko oli Suomessa täysin omanlaisensa, ja sitä se on vieläkin, vaikka kirkossa on tehty paljon muutoksia.
Vallitseva muoti on usein muuttanut kirkon ulkonäköä niin sisältä kuin ulkoakin. Hämeenlinnan kirkon matkan varrelle on osunut useampikin uudistus. Tosin täällä on pyritty palauttamaan alkuperäisyyttä, mutta vain osittain. Jos Hämeenlinnan kirkko palautettaisiin täysin alkuperäiseen asuunsa, olisi jälleen tarjolla Suomen erikoisin kirkko. Erikoinen se on nykyasussaankin, ainakin pohjamuodoltaan. Kirkon pelkistetty sisustus voi vaikuttaa monen mielestä liiankin yksinkertaiselta.
Kirkon historiassa pitää mennä taaksepäin aikaan, kun Suomi oli osa Ruotsin valtakuntaa ja hallitsijana oli kuningas Kustaa III (1746-1792). Kuningas vieraili Hämeenlinnassa vuonna 1785. Kaupunki oli silloin vielä pieni, mutta kasvava. Hämeenlinnaa laajennettiin linnan alueelta etelään. Samalla tarvittiin myös uusi kirkko. Sen kuningas lupasikin, mutta siitä piti tehdä juuri sellainen, mikä miellyttäisi häntä.
Suunnittelijaksi valittiin Kustaa III:n ranskalainen hoviarkkitehti Louis Jean Desprez (1743-1804), jonka kuningas oli houkutellut mukaansa Italian matkaltaan. Molemmat olivat intohimoisia antiikin ihailijoita. Selkeäpiirteinen uusklassismi oli syrjäyttämässä koristeellisen barokin ja rokokoon.
Hämeenlinnan kirkon esikuva löytyi Roomasta, antiikinajan temppeli, pyöreä holvirakennus Pantheon. Vuonna 1798 valmistuneesta Hämeenlinnan kirkosta tuli Suomen ensimmäinen pyörökirkko.
Sisäänkäynnin yhteyteen tuli päätykolmio ja kaksi sitä kannattelevaa doorilaista pylvästä. Kirkon sisätilojen pohjaratkaisu poikkesi täysin normaalista. Korkean pyöreän kupolin alla, keskellä amfiteatterimaista kirkkosalia, oli alttari. Kaarevat penkkirivit nousivat lattiatasosta ylös kohti kirkon seiniä. Saarnastuoli oli sakastin oven yläpuolella.
Tehty erikoinen ratkaisu oli näyttävä, mutta jumalanpalvelusten kannalta epäkäytännöllinen. Papin toimittaessa alttaripalvelusta, hän oli selin osaan seurakuntaan. Vastaavasti saarnastuolissa saarnatessaan toinen puoli seurakunnasta oli papin selän takana. Hämeenlinnalaiset halusivat eroon amfiteatteristaan ja vaativat tilalle perinteistä luterilaista kirkkoa. Piti kuitenkin odottaa 1800-luvun lopulle asti ennen kuin muutokset olivat mahdollisia. Kuningas Kustaa III ei ollut enää määräämässä.
Muutostehtävään valittiin sen ajan tunnetuin kirkkoarkkitehti Josef Stenbäck (1854-1929). Seurakunnan jäsenmäärä oli kasvanut, joten isommalle kirkolle oli muutenkin tarvetta. Yksi vaihtoehto oli kokonaan uuden kirkon rakentaminen, mutta lopulta päädyttiin säästösyistä pyörökirkon muuttamiseksi ristikirkoksi Stenbäckin laatimien suunnitelmien pohjalta. Samalla kirkko sai myös kaupunkilaisten kauan kaipaamansa kunnon kellotornin.
Vuonna 1892 vanha kirkko muuttui ristikirkoksi, kun siihen rakennettiin kaksi sivusiipeä. Kirkkosalin lattia tasoitettiin, alttari siirrettiin itäpäätyyn ja rakennettiin lehterit. Sisustus sai 1800-luvun uusgottilaisia piirteitä.
Seuraavat kirkon muutostyöt tehtiin vuonna 1912. Niistä vastasi toinen ajan tunnetuimmista kirkkoarkkitehdeistä Ilmari Launis (1881-1955). Hänen johdollaan kirkkosaliin tuli lisää koristeellisuutta seinä- ja lasimaalausten ansiosta.
Vuonna 1964 tehdyissä isoissa korjaustöissä Hämeenlinnan kirkko sai jälleen uutta ilmettä arkkitehti Aarno Ruusuvuoren (1925-1992) vastatessa muutoksista. Stenbäckin uusgoottilaisuudesta haluttiin kokonaan eroon ja myös Launiksen ajan koristeellisuudesta. Kirkkosalista tehtiin mahdollisimman pelkistetty muistuttamaan sen alkuperäistä ilmettä. Ehkä jopa salin amfiteatterimuodon palauttamista ehdotettiin, mutta siihen ei kuitenkaan päädytti. Kirkon pelkistetty nykysisustus voi vaikuttaa monen mielestä liiankin yksinkertaiselta.
Isoista muutostöistä huolimatta taidemaalari Alexandra Frosterus-Såltinin (1837-1916) maalaama alttaritaulu Vapahtajan ilmestyminen Maria Magdaleenalle pääsiäisaamuna sai jäädä paikalleen.
Vaikka päädyttiin kompromissiin, on Hämeenlinnan kirkko niin ulkoa kuin sisältäkin yhä Suomessa poikkeuksellisen näköinen. Hämeenlinnalainen versio on edelleen Rooman antiikin ajan Pantheonista.
Kirkossa on istumapaikat 800 hengelle.
Hämeenlinnan kirkko sijaitsee näkyvällä paikalla keskellä kaupunkia Kirkkopuistossa torin itälaidalla. Kirkon ympärillä ei ole varsinaista hautausmaata, mutta Kirkkopuistossa on sisällissodan ja toisen maailmansodan uhrien muistomerkit.
HÄMEENLINNAN KIRKKO
Osoite: Kirkkorinne, Hämeenlinna.
