KARKKU (Sastamala) / PIRKANMAA – Pyhän Marian kirkko Karkussa Rautaveden rannalla mykistää vierailijan hiljaiseksi. Sisälle astuessaan tuntee konkreettisesti, miten voi siirtyä ajassa vuosisatoja taaksepäin. Tunnelma on täydellinen. Lattiakin on juuri sellainen kuin mitä kirkoissa oli alun perin, maalattia.
Jos vierailee kirkossa silloin, kun vietetään vanhan musiikin festivaalia, Sastamala Gregorianaa, niin voi nauttia ainutlaatuisesta akustiikasta. Vastaavaa ei asiantuntijoiden mukaan juurikaan löydy muualta Suomesta.
Ilmiötä on tutkittu oikein tieteellisesti ja todistettu, miten mittasuhteiltaan ihanteellinen yksilaivainen kirkkosali, puinen tynnyriholvattu katto, paksut kiviset seinät sekä äänimaailmaa pehmentävä maalattia tekevät Sastamalan Pyhän Marian kirkosta täydellisen konserttisalin.
Keskiaikainen Sastamalan kirkko rakennettiin 1400-luvun lopulla. Sillä on takanaan vaiherikas matka 2000-luvulle. Kirkko on kokenut loiston, tulipalon, ollut romahtamaisillaan, jäänyt lopulta jopa hylätyksi. Kun seurakunta sai uuden kirkon vuonna 1913, vanhasta kirkosta tuli autiokirkko. Se kelpasi enää heinäladoksi.
Onneksi kirkon arvo ymmärrettiin myöhemmin. Siitä haluttiin tehdä museo. Se ei toteutunut, mutta kirkko kuitenkin kunnostettiin. Nykyään se toimii kesäkirkkona, suosittuna hää- ja kastekirkkona sekä Sastamala Gregorianan päänäyttämönä. Pyhän Marian kirkko on myös suosittu Tiekirkko, sillä vanhoista kirkoista kiinnostuneille tarjolla on lyhyen matkan sisällä kolme muutakin hienoa kirkollista kohdetta.
Ymmärtääkseen nykypäivää, pitää mennä ajassa vuosisatoja taakse päin, aina 1300-luvulle asti.
Sastamala oli aikoinaan suuri muinainen pitäjä, joka käsitti koko Pohjois-Satakunnan ulottuen aina Pohjanmaalle asti. Karkku oli alueen keskus ja Pyhälle Marialle omistettu kirkko oli ison alueen emäkirkko.
Ennen kivikirkkoa täälläkin oli useampi puukirkko. Kirkkomatkat olivat pitkiä ja kulkuväylät alkeellisia. Tosin vesireittejä hyväksi käyttäen kirkkoveneillä voitiin tulla soutamalla pitkienkin matkojen päästä. Kun syntyi uusia itsenäisiä seurakuntia, matkat Sastamalan pääkirkolle vähenivät.
Nykyisen kivikirkon paikalla on tehty paljon arkeologisia kaivauksia. On löydetty todisteita vanhoista puukirkoista, mutta myös kivisestä sakastista, nykykirkon pohjoispuolella olleesta Luukkaan kappelista. Siitä on löytynyt perustuksia, neliömallinen kivijalka. Luukkaan kappeli tuli puretuksi 1700-luvulla. Kirkon pohjoisseinässä on vielä nähtävissä kappelin ovi.
Nykyisen kivikirkon rakentaminen alkoi katolisella aikakaudella mahdollisesti dominikaaniveljeskunnan munkkien aloitteesta. Itse rakentamisesta on vastannut tuntemattomaksi jäänyt Huittisten mestari. Työ tehtiin vuosina 1497-1510.
On voitu todistaa puulustoanalyysien avulla, että edellisten puukirkkojen hirsiä on käytetty myös kivikirkon rakentamisessa. Kirkosta tehtiin korkea ja jyrkkäkattoinen, mutta ilmeisesti seurakunnan talouden heikentyessä jouduttiin suunnitelmia muuttamaan. Sisätiloista ei tullut niin komeita kuin alun perin suunniteltiin. Kattotuolit olivat pitkään näkyvissä, aina vuoteen 1777 asti.
Kirkko palveli pitkään, kunnes 1800-luvulla alkoi ilmaantua ongelmia. Perustukset alkoivat pettää ja pelättiin kirkon seinien romahtavan. Tiedetään, miten Karkun rovasti Aleksanteri Jakob Gummerus (1807-1891) kieltäytyi pitämästä jumalanpalveluksia, jos kirkkoa ei kunnosteta. Rovastin toiveet otettiin huomioon ja kirkko läpikävi isot kunnostustyöt.
Uuden kirkon suunnittelu alkoi jo 1800-luvulla, mutta sen valmistuminen viivästyi. Kun lopulta Karkun uusi kirkko vuonna 1913 oli valmis, vanha kirkko jäi pois käytöstä.
Pitkään meni ennen kuin vanhaa arvorakennusta lähdettiin kunnostamaan, kunnes 1960-luvulla tehtiin kunnostustöitä. 1800-luvulla ulkokattoa oli laskettu, mutta nyt se nostettiin entiselleen. Lattia uusittiin asentamalla lautalattia. Tämä työ meni kuitenkin hukkaan, sillä myöhemmin lattia jouduttiin purkamaan. Syynä oli lahottajasieni.
Kirkko kärsi pahoin vuoden 1568 tulipalossa, mutta paljon esineistöä ehdittiin pelastamaan jälkipolville. Sastamalan Pyhän Marian kirkossa on hämmästyttävän paljon keskiaikaista esineistöä esillä. Kun monet kirkot ovat joutuneet luovuttamaan arvokkaimmat puuveistoksensa Kansallismuseolle, on täällä moni pyhimystä esittävä yhä esillä.
Taidemaalari Jonas Bergmanin (1724-1810) maalaaman kaksiosaisen alttaritaulun yläosan aiheena on Kristus ristillä ja alaosa kuvaa Pyhää ehtoollista.
Eräs arvokkaimmista esineistä on 1200-luvun kivinen kasteallas, joka hyvän kuntonsa ansiosta on harvinaisuus koko Suomessa. Kirkkosalin etuosassa on vanha kalkkikivinen hautakiven puolikas, johon on ikuistettu vuosiluku 1304.
Nähtävänä on myös vanhat arkun kantamiseen tarkoitetut ruumispaarit. Niiden tekstit kertovat oleellisen: Kyllä perässäni tulette vielä pikemmin kuin luulette ja Tänään minä, huomenna sinä, hautaan kannetaan.
Kirkkopenkit ja saarnastuoli ovat 1800-luvulta, mutta nähtävänä on myös 1600-luvulta peräisin oleva saarnastuoli.
Avoinna: 17.5.- 31.8. 2026 päivittäin klo 11.00-16.00.
SASTAMALAN PYHÄN MARIAN KIRKKO 
Osoite: Sastamalan kirkon tie 119, Sastamala.
