LAVIA / SATAKUNTA – Väittävät lavialaisia itsepäisiksi. Ilmeisesti käsitys on syntynyt aikoinaan, parisataa vuotta sitten, kun lavialaiset päättivät rakentaa oman kirkkonsa keneltäkään virallista lupaa kysymättä.
Kirkko saatiin valmiiksi, mutta ongelma ei poistunut. Kirkonrakentajat päätyivät luvattomaksi katsotusta hankkeestaan oikeuteen.
Lokakuussa vuonna 2023 ei muisteltu pahalla vanhoja tekosia. Lavian kirkko täytti 200 vuotta ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen oli paikalla johtamassa messua ja pitämässä saarnan. Ylen TV-tuotantokin oli paikalla.
Lavia ja Suodenniemi kuuluivat aikoinaan Mouhijärven seurakuntaan. Kun lavialaiset joutuivat käymään Suodenniemellä kirkossa, syntyi toive omasta seurakunnasta ja papista. Suodenniemen kirkko oli käynyt myös ahtaaksi eli oli tarve muutenkin uudelle kirkolle. Sen paikasta ei päästy yksimielisyyteen. Lavian talonpojat tekivät oman ratkaisunsa ja kirkko päätettiin yhteistuumin rakentaa nykyiselle paikalleen.
Apuun pyydettiin tunnettu eteläpohjalainen kirkonrakentaja Salomon Köykkä-Köhlström (1746-1827), Honkajoen ja Karvian kirkkojen sekä suunnittelija että rakentaja. Virallista lupaa ei ollut, mutta se ei lavialaisia haitannut.
Kun viranomaiset saivat kuulla laittomasta rakennushankkeesta, se kiellettiin. Sinnikkäät lavialaiset jatkoivat kiellosta huolimatta kirkkonsa pystyttämistä. Se valmistui vuonna 1823.
Tuomiokapituli laati omalta osaltaan viralliset kirkon piirustukset ja ne lähetettiin Laviaan. Kolme viikkoa siitä oli jo Lavian valmiin uuden kirkon vihkiäiset! Kerrotaan, että kirkko oli aivan täynnä, kun pidettiin kiellettyjä vihkiäisiä. Edessä oli kuitenkin oikeudenkäyntejä luvattomasta toiminnasta. Lopulta tuomiokapituli peruutti haasteet. Kirkko vihittiin uudestaan ja virallisesti vuosi valmistumisensa jälkeen.
Lavian keltaiseksi maalattu puukirkko on tasavartinen ristikirkko, johon liittyy päätytorni. Sijainti kylän keskustassa kahden järven, Lavijärven ja Naarasen, välissä on kaunis. Ohi kulkee entisaikojen kyläraitti, jonka varrella on yhä vanhaa rakennuskantaa. Kirkkomaalla on pieni lainajyvästö, joka toimii kotiseutumuseona.
Kirkon sis
ätilat ovat valoisat, mutta poikkeuksellisen väriset, sillä harvoin näkee vaaleapunaiseksi maalattuja kirkonseiniä.
Alttaritaulussa on paljon tuttua, sillä sen tekijän Alexandra Frosterus-Såltinin (1837-1916) maalaamia teoksia on useissa kirkoissa. Hän oli eräs 1800-luvun tuotteliaimmista kirkkotaiteilijoistamme ja naisena harvinaisuus. Lavian vuonna Kristuksen taivaaseenastuminen valmistui vuonna 1907.
Kirkon urut teki Bror Axel Thulén. Hän oli urkurakentaja Anders Thulénin poika, joka jatkoi isänsä jälkeen kuuluisan Kangasalan urkutehtaan toimintaa. Poika Thulé kehitti perheen omistamaa urkutehdasta. Hän laajensi sen Suomen suurimmaksi ja johtavaksi urkujen valmistajaksi.
Kirkon sankarihautausmaan on suunnitellut kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala (1890-1973). Hän oli monipuolinen, sillä sankarihautojen lisäksi Wirkkala suunnitteli kirkkoja ja maalasi alttaritauluja. Hänen poikansa Tauno Wirkkala oli myös hautausmaiden suunnittelija. Toinen poika, muotoilija Tapio Wirkkala, tunnetaan menestyneenä lasitaiteilijana.
Kun Lavian kunta liitettiin Porin kaupunkiin vuonna 2015, samalla päättyi myös Lavian seurakunnan itsenäisyys. Se liitettiin osaksi Porin seurakuntayhtymää. Liitos ei kuitenkaan tuonut ratkaisua aina pahenevaan Lavian seurakunnan talousongelmaan. Ratkaisua haettiin liittymällä osaksi Noormarkun seurakuntaa vuonna 2021. Lavian kirkkoherran virka muuttui yhdistymisen myötä kappalaisen viraksi.
LAVIAN KIRKKO
Osoite: Tampereentie 28, Lavia (Pori).
