RUOTSINPYHTÄÄ / UUSIMAA – Ripaus historiaa on paikallaan, kun tutustuu Strömforsin ruukin alueeseen ja Ruotsinpyhtään kirkkoon. Täällä ollaan kahden maakunnan, Uudenmaan ja Kymenlaakson rajalla. Aikoinaan samasta paikasta kulki kahden valtakunnan, Ruotsin ja Venäjän raja.
Jälkimmäinen, valtakunnan raja, perustui vuoden 1743 Turun rauhassa päätettyyn rajasopimukseen. Kymijoen itäpuoli kuului Venäjälle ja länsipuoli Ruotsille. Samalla Pyhtään kunta jakautui kahtia, kun osa siitä jäi Venäjän puolelle. Ruotsin puolelle jäänyttä Pyhtään itäistä osaa alettiin kutsua nimellä Ruotsinpyhtää.
Kun Pyhtään kirkko jäi Venäjän puolelle, Ruotsinpyhtään asukkaat tarvitsivat oman kirkon. Ongelmana oli aluksi rahanpuute. Varoja rakentamiseen hankittiin järjestämällä valtakunnallinen kolehti. Sen turvin päästiin aloittamaan niin, että paikallinen seurakunta sai oman kirkon vuonna 1771.
Kirkon suunnittelija oli enemmänkin sotilasuralla meritoitunut Olof Glansenstjerna (1704-1764). Hän loi uraansa ensin Ruotsin puolella, mutta muutti myöhemmin Suomeen toimien maassamme erilaisissa armeijaan liittyvissä tehtävissä. Puusta rakennettu Ruotsinpyhtään kirkko oli Glansenstjernan aikana ainakin osittain erinäköinen kuin nykyisin.
Kirkon väri on vaihtunut mustasta valkoiseen ja se on saanut 1800-luvun lopun muutostöissä silloisen vallitsevan muodin mukaan uusgoottilaisia piirteitä. Ruotsinpyhtään kirkon pohjakaava on kuitenkin pysynyt samanlaisena, sillä se on Suomen ensimmäinen keskeiskirkko, muodoltaan symmetrinen, kahdeksankulmainen rakennus.
Kun seurakunta päätti rakentaa oman kirkon, piti päättää myös, minne se rakennetaan. Sopivan kirkon paikka löytyi pienen mäen päältä Strömforsin rautaruukin yhteydestä. Ruukinpatruunalla ja hänen perheellään sekä myös ruukin työntekijöillä oli lyhyt matka sunnuntaiaamun jumalanpalvelukseen.
Tämän päivän matkailijallekin kirkon sijainti Strömforsin ruukin vieressä on mainio, sillä koko alue huokuu historiallista menneisyyttä tarjoten samalla vahvoja elämyksiä työnäytöksineen. Monet ruukissa vierailevat pistäytyvät samalla myös kirkossa.
Suurin syy kirkossa vierailuun lienee kuuluisa alttaritaulu, Ylösnousemus, sillä se on taidemaalari Helene Schjerfbeckin (1862-1946) maalaama. Naismaalarina hänellä oli aluksi vaikeuksia saada taideasiantuntijoiden hyväksyntää. Menestys tuli vasta myöhemmin.
Alttarimaalarina Schjerfbeck on jäänyt tuntemattomaksi, sillä hän teki vain yhden alttarimaalauksen, Ruotsinpyhtään kirkkoon. Sen tekemisessä osa kunniasta menee Maria Wiikille, Helenen ystävälle. Hän nimittäin auttoi kookkaan teoksen maalaamisessa, sillä Schjerfbeckillä oli ajoittain vaikeuksia maalata sairautensa takia. Terveysongelmat haittasivatkin sinnikästä taiteilijaa koko elämän ajan.
Ruotsinpyhtään kirkkoon hankittu Schjerfbeckin teos korvasi kaksi aiempaa alttarimaalausta. Myös nämä ovat kirkossa yhä nähtävänä.
Kirkon arvokkain esine lienee 1700-luvun messukasukka, jota voi ihailla vain silloin kun opas on paikalla esittelemässä kirkkoa. Kirkosta löytyy myös tuntemattoman tekijän tekemä votiivilaiva.
Nykyiset Kangasalan urkutehtaan urut ovat vuodelta 1966.
Kirkolla ei ole varsinaista hautausmaata, mutta sen viereen on haudattu talvi- ja jatkosodan sankarivainajia. Muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Ilmari Wirkkala (1890-1973). Hän oli eräs Suomen tunnetuimmista hautausmaihin ja muistomerkkeihin erikoistuneista arkkitehdeistämme. Wirkkala on suunnitellut kirkkojakin ja maalannut alttaritauluja.
Ruotsinpyhtään kunta liitettiin Loviisan kaupunkiin vuonna 2010 yhdessä Liljendalin ja Pernajan kanssa. Ruotsinpyhtään seurakunta yhdistettiin vuonna 2019. Suomenkieliset seurakunnat muodostavat Agricolan suomalaisen seurakunnan ja ruotsinkielisten seurakunta on Agricola svenska församling.
RUOTSINPYHTÄÄN KIRKKO
Osoite: Ruukintie 11, Ruotsinpyhtää (Loviisa).
