KANTA-HÄME / JANAKKALA – Suomessa ei liene toista kirkkoa, jonka alttaritaulun Marian mallina on ollut oikea Miss Suomi. Näin on toimittu Janakkalan Tervakosken pienessä kirkossa. Kyse ei ollut mistään sattumasta, vaan alttaritaulun tekijän omasta henkilökohtaisesta oivalluksesta.
Palataan siihen myöhemmin.
Suomessa elettiin puu- ja paperiteollisuuden nousukautta. Moni paikallinen tehdas huolehti omalla taloudellisella tuellaan kylän asukkaiden eli tehtaan työntekijöiden arjesta esimerkiksi rakentamalla kouluja ja asuntoja, toisinaan jopa kirkkoja. Kun asukkaat viihtyivät, tehdas sai syrjäkylilläkin kaipaamaansa työvoimaa.
Janakkalan Tervakoskella Tervakoski Oy:n paperitehdas tuki paikallisen Pienkirkkoyhdistyksen ideoiman kirkon rakentamista. Kyseessä on Pikkukirkko-nimellä tunnettu hirsinen kirkkorakennus, joka valmistui vuonna 1936.
Kirkkohanketta varten perustettiin kyseinen yhdistys. Oma oikea kyläkirkko piti saada. Pitkään oli tyydytty järjestämään jumalanpalveluksia Tervakosken Seuratalossa. Alkuun päästiin, kun paperitehdas luovutti yhdistykselle tontin ja omistamansa kartanon riihen. Se jouti purettavaksi ja hirret voitiin käyttää uuden kirkon rakentamiseen.
Kirkon piirustukset laati arkkitehti Jarl Eklund (1876-1962). Hän oli luonnollinen valinta, sillä Eklund vastasi muun muassa tehtaan omistaman Tervakosken kartanon päärakennuksen 1930-luvun ulkonäöstä. Hän suunnitteli myös tehtaan rakentamia työläisasuntoja.
Ulkoa punaiseksi maalatun suorakaiteenmallisen kirkon sisätilojen maalaukset teki Saksassa syntynyt, Helsingissä Salomo Wuorion maalausliikkeessä työskennellyt koristemaalari Fritz Hilbert.
Puretun riihen hirsien pituus määritteli pitkälti kirkon ulkomitat. Kirkkosaliin saatiin tilaa parille sadalle hengelle. Se oli melko pieni määrä, kun Tervakosken kylässä oli kuitenkin siihen aikaan lähes 5 000 asukasta.
Rakennus nousi kyläläisten talkootyöllä. Kirkolle tehtiin paljon lahjoituksia, kuten ehtoollisvälineet, kastemalja, kirkkotekstiilejä ja papin käyttämiä asuja. Saarnastuoli ja alttari valmistettiin paikallisen tehtaan puutyöpajassa.
Tervakoskella toimi myös Salomon Waaran vuonna 1880 perustama Napialan Nahkatehdas. Hänen poikansa, tehtaanjohtaja Oskar Waara, lahjoitti kirkonkellon kellotapuliin. Arkkitehti Eklundin suunnittelema tapuli oli myös paperitehtaan lahjoitus seurakunnalle.
Vuorineuvos Gösta Serlachius (1876-1942) muistetaan Mäntän paperitehtaan vaikutusvaltaisena toimitusjohtajana, mutta myös taidemesenaattina. Hänellä itsellään oli mittava taidekokoelma, mutta Serlachius avusti taloudellisesti perustamansa säätiön avulla kotimaista taiteenalaa. Juuri hän lahjoitti Pikkukirkolle kuvanveistäjä Hannes Autereen (1888-1967) veistämän krusifiksin ja venäläissyntyisen Georg von Swetlickin (1912-1991) maalaaman alttaritaulun. Von Swetlik on tunnettu erityisesti arvostettuna muotokuvamaalarina.
Tervakosken kirkon vuonna 1937 valmistuneen alttaritaulun aiheena on Enkeli ilmestyy Marialle. Taulun Marian mallina tiedetään olleen Terttu Lyytikäisen, vuoden 1935 Miss Suomen. Von Swetlik oli nähnyt Kansallis-Osake-Pankin pääkonttorissa Helsingissä asioidessaan kauniin naisen tiskin toisella puolella. Taiteilija ei tunnistanut, kenestä oikeasti on kyse. Von Swetlik pyysi kuitenkin Lyytikäistä alttaritaulunsa malliksi. Niinpä Tervakosken kirkossa on Miss Maailma -kisoihinkin osallistuneen nyt jo edesmenneen kaunokaisen kasvot Neitsyt Mariaksi ikuistettuna. Kerrotaan, että Marian puvun vihreä on antanut kirkon penkkien värin.
Alkuaikoina tehdas maksoi rakennuksen ylläpidon, palkkasi vahtimestarin ja ensimmäisen papin.
Pikkukirkkoyhdistys luopui kirkostaan vuonna 1973. Kirkko siirtyi Janakkalan seurakunnalle. Samassa yhteydessä sovittiin myös uuden seurakuntakeskuksen rakentamisesta kirkon viereen. Punatiilinen seurakuntakeskus valmistui vuonna 1976.
Pikkukirkko on yhä kyläläisten ylpeydenaihe. Siitä on pidetty hyvää huolta. Kirkkoa on kunnostettu Museoviraston valvonnassa. Kunnostustyöt on tehty vanhaa kunnioittaen. Kirkon väritys on säilytetty alkuperäisenä. Sisätiloissa täälläkin penkkirivejä on harvennettu. Nyt kirkkoon mahtuu noin 150 henkeä. Merkittävin muutos lienee ollut, kun kirkon alttaripöytä siirrettiin irti seinästä. Nyt pappi pystyy puhumaan alttaripöydän ääressä kasvot seurakuntalaisiin päin.
Tervakosken kirkolla ei ole koskaan ollut omaa hautausmaata, vaan vainajat on haudattu Janakkalan hautausmaalle. Poikkeuksena on oman kylän sankarivainajat. Heidät on haudattu kirkon viereen. Kuvanveistäjä Mauno Oittinen (1896-1970) on tehnyt sankariveistoksen.
TERVAKOSKEN PIKKUKIRKKO
Osoite: Kirkkotie 1, Tervakoski (Janakkala).
