KURU / PIRKANMAA – Ylöjärven seurakunta kuului aikoinaan Pirkkalan emäseurakuntaan, kunnes se itsenäistyi vuonna 1899. Hallinnollisesti Ylöjärvelläkin iso muutos tapahtui, kun kuntaliitosten myötä Viljakkalan kunta lakkasi olemasta vuonna 2007. Kurun kunnan itsenäisyys päättyi pari vuotta myöhemmin. Molemmat liitettiin Ylöjärven kaupunkiin.
Kuntaliitosten ohella myös lakkautettujen kuntien seurakunnat liitettiin Ylöjärven seurakuntaan. Liitokset tekivät Ylöjärvestä Pirkanmaan pinta-alaltaan toiseksi suurimman kunnan Sastamalan jälkeen. Ylöjärven seurakuntaan kuuluu nykyään yli 20 000 jäsentä.
Vielä 1600-luvulla Kuru kuului Ruoveden kappeliseurakuntaan. Kurulaisilla oli käytössään oma vaatimaton saarnahuone. Oikea kirkko saatiin vasta sitten, kun Kurun seurakunta itsenäistyi. Vanha purettiin uudemman tieltä, joka valmistui vuonna 1778. Kävi kuitenkin niin onnettomasti, että salama sytytti tulipalon ja tuore kirkko tuhoutui jo seuraavana vuonna. Edessä oli jälleen uuden kirkon rakentaminen.
Elettiin Ruotsin vallan aikaa ja kirkon piirustukset piti hyväksyttää Tukholman yli-intendenttivirastolla. Kuninkaan hyväksyntäkin piti saada ennen kuin voitiin aloittaa rakentaminen.
Kirkon alkuperäiset piirustukset oli laatinut Eräjärvellä syntynyt kirkonrakentajamestari Matti Åkerblom. Tälläkin kertaa lopullinen hyväksyntä Ruotsin puolelta kesti pitkään, joten työt ehdittiin aloittamaan ilman lupaa. Kun virallinen hyväksyntä lopulta tuli, oli kirkko jo melkein valmis vihittäväksi vuonna 1781. Kirkko nimettiin Kustaa Adolfin kirkoksi Ruotsin kuninkaan mukaan.
Matti Åkerblomin edeltäjä Antti Piimänen oli 1700-luvulla kirkonrakentamisen pioneeri. Hän kehitti lounaissuomalaisen pitkäkirkon. Sakasti sijoitettiin runkohuoneen pohjoispuolelle ja asehuone eli eteinen tuli eteläseinustalle. Kellotorni tuli länsipäätyyn, kuten on Kurun kirkossakin. Toinen vaihtoehto oli erillinen kellotapuli.
1800-luvulle tultaessa seurakuntien jäsenmäärän kasvaessa ja tilantarpeen lisääntyessä monet rakennetut pitkäkirkot muutettiin ristikirkoiksi. Näin tapahtui myös Kurun kirkon kohdalla. Sakasti rakennettiin 1800-luvulla kokonaan uudestaan itäpäätyyn alttariseinän taakse. Lännen puolelle rakennettiin vielä lisäparvi. Näin kirkkosaliin saatiin istumapaikat 700 henkilölle.
Kirkko maalattiin punaiseksi. Julkisivu on pysynyt saman värisenä jatkossakin. Sisätiloissakin on päädytty lähelle alkuperäistä väritystä.
Alttaritaulun Ristiinnaulittu on tehnyt ruotsalainen taidemaalari Johan Blackstadius. Alttarikehys on paikallista tekoa. Blackstadius maalasi alttaritaulun muutamiin Suomen kirkkoihin, muun muassa Hämeenkyrön kirkossa on hänen tekemä teos.
Kirkon seinältä löytyy myös tuntemattomaksi jääneen taiteilijan tekemä jäljennös Leonardo da Vincin Pyhä Ehtoollisesta. Kurun teos saatiin lahjoituksena. Samoin paikallisena lahjoituksena on saatu kirkon 34-haarainen kynttelikkö. Myös muut kyntteliköt on saatu lahjoituksina. Poikkeuksen tekee 48-kynttiläinen valaisin, sillä kurulaiset ovat sen itse hankkineet.
Ulkopaikkakuntalaiselle paikkakunnan Kuru-nimestä tulee parhaiten ehkä mieleen vuonna 1929 Näsijärvellä myrskyssä kaatuneen höyrylaiva Kurun onnettomuus. Kyseessä on Suomen pahin sisävesillä tapahtunut vesiliikenneonnettomuus, jossa sai surmansa 136 matkustajaa. Kurun uudella hautausmaalla on Kurun haaksirikon muistomerkki. Tänne on myös haudattu 38 onnettomuudessa menehtynyttä kurulaista. Yhteensä kurulaisia hukkui onnettomuudessa 45.
Sankarihautausmaan muistomerkin Talvisoturit on suunnitellut kuvanveistä Väinö Rautalin.
KURUN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 2, Kuru (Ylöjärvi).
