KULLAA / SATAKUNTA – VALMIS KESÄÄN 2026 MENNESSÄ. Kullaan kunta lakkasi olemasta, kun se vuonna 2005 liitettiin Ulvilaan. Samalla päättyi myös vuonna 1920 itsenäistynyt Kullaan seurakunta. Se oli ollut Ulvilaan kuuluva saarnahuonekunta jo vuonna 1766 eli liittymisen myötä palattiin hallinnollisesti alkuperäiseen tilanteeseen.
Kullaa oli harvaan asuttua seutua ja sen asukkaat olivat ilman omaa kirkkoa. Matkaa lähimmälle kirkolle Ulvilaan on parisenkymmentä kilometriä ja se koettiin liian pitkäksi. Vainajien kuljettaminen Ulvilaan ja hautaan siunaaminen oli välimatkan takia työlästä. Kullaalaiset halusivat oman kirkon.
Sellainen saatiin vuonna 1767, kun kirkonrakentaja Tuomas Ravoniuksen (1705-1784) johdolla oma puukirkko oli valmis. Aikaa rakentamiseen meni vain noin vuosi. Ravonius oli arvostettu porilainen mestari, joka rakensi useamman kirkon Ala-Satakuntaan. Kullaan kirkon lisäksi Luvian, Harjavallan ja Honkilahden kirkot ovat Ravoniuksen rakentamia.
Kullaan seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa kirkkoa päätettiin laajentaa. Tehtävään palkattiin Carl Johan von Heideken (1832-1888), Ruotsissa syntyneen, mutta Suomessa komean uran tehneen arkkitehdin. Hän toimi muun muassa Porin kaupunginarkkitehtina edeten aina Turun ja Porin läänin lääninarkkitehdiksi.
Heidekenin suunnitelmien pohjalta Kullaan kirkko sai kellotornin ja sakastin. Näin kirkosta tuli nykyisen näköinen päätytornillinen pitkäkirkko, jossa on sivulla matalampi poikkilaiva.
Istumapaikkoja on 450.
Kullaan kirkon alttaritaulun on maalannut Suomessa melko tuntematon ruotsalainen taiteilija ja musiikkimies Pehr Hörberg (1746-1816). Monipuolinen taituri maalasi elämänsä aikana alttaritaulun 87 eri kirkkoon, joista lähes kaikki ovat Ruotsin puolella, lähinnä Itä-Götanmaalla.
Suomesta Kullaan kirkon lisäksi Hörbergin tekemä alttaritaulu löytyy Närpiön kirkosta. Hänen tauluissaan aihe on yleensä sama, joko ristiinnaulittu Jeesus tai ehtoollisen asettaminen. Jälkimmäinen on ikuistettu Kullaan kirkon alttaritauluun.
Jos alttarimaalauksen tekijä on tuntematon, on urkujen tekijä hyvin tunnettu. Jens Zachariassen (1839-1902) oli Tanskassa syntynyt, mutta Suomeen muuttanut urkumestari. Hän perusti oman urkutehtaan, josta tuli Pohjoismaiden suurin. Sana tehdas on harhaanjohtava, koska urut tehtiin aina käsityönä. Zachariassenin urkuja on useissa maamme kirkoissa.
Kullaan kirkolla on oma vanha hautausmaa, joka on nykyisin lähinnä puistoaluetta. Kullaalaiset sankarivainajat ovat viimeiset tänne haudatut. Suomalainen arkkitehti Mikael Nordenswan (1904-1986) on suunnitellut muistomerkin sekä sankarihautausmaan. Hän on suunnitellut useita kirkkoja ja hautausmaiden siunauskappeleita. Esimerkiksi Länsi-Porin kirkko vuodelta 1960 on Nordenswanin suunnittelema.
Vaikka Kullaa on pieni paikkakunta, löytyy täältä kirkon ohella paljon laadukasta nähtävää. Talonpoikaisajasta kertova Taattolan ulkomuseoalue sijaitsee lyhyen matkan päässä kirkolta. Jalomäen umpipiha on yksi Kullaan tunnetuimmista nähtävyyksistä.
Suosituin nähtävyys on Leineperin ruukki, Antti Ahlströmin omistuksessa ollut rautatehdas. Ruukkikylän rakennukset on entisöity ruukkimuseoksi ja mielenkiintoiseksi matkailunähtävyydeksi.
KULLAAN KIRKKO
Osoite: Kullaan Kirkkotie 37, Kullaa (Ulvila).
