HÄMEENKOSKI / PÄIJÄT-HÄME – Hämeenkosken punatiilinen kirkko on herättänyt aina ristiriitaisia mielipiteitä. Kaikki eivät ole tykästyneet kirkon erikoiseen ulkonäköön. Monen mielestä se ei muistuta edes kirkkoa. Osa toteaa sen olevan enemmänkin ulkonäöltään kuin vankila tai tiilinen varastorakennus.
Vuonna 1870 valmistuneen tornittoman kirkon katolla sen molemmissa päädyissä on sentään ristit muistuttamassa oikeasta kirkosta. Ja onhan kirkon ympärilläkin hautausmaa sankarihautoineen.
Sisätiloiltaan tasakattoinen kirkkosali on sekä valoisa että myös tyylikäs, perinteisen kirkon näköinen.
Hämeenkosken suorakaiteenmallisen kirkon suunnittelija saksalaissyntyinen arkkitehti Ernst Lohrmann (1803-1870) oli oman aikakauden maamme tunnetuimpia arkkitehtejä. Jo virka Suomen intendentinkonttorin päällikkönä tarkoitti sitä. Lohrmannia pidetään Carl Ludvig Engelin työn jatkajana.
Hämeenkosken toisena arkkitehtinä mainitaan John Wik, joka oli yksi intendentinkonttorin Suomessa koulutuksen saanneista arkkitehdeistä. Myös Wik tunnetaan useiden maamme kirkkojen suunnittelijana.
Arkkitehti Lohrmann oli tuottelias. Hänet muistetaan useista julkisista rakennuksista, mutta erityisesti juuri kirkkojen suunnittelijana. Hausjärven kirkon ohella Suomesta löytyy useita Lohrmannin piirtämiä kirkkorakennuksia. Hänen aikakaudellaan ei ollut vielä tapana järjestää kirkkojen kohdalla arkkitehtikilpailuja, vaan Suomen intendentinkonttori valvoi niiden rakentamista. Lopullinen hyväksyntä oli kuitenkin vielä silloin saatava Venäjän keisarilta.
Lohrmannin aikakaudella maamme rakennustaiteen tyylissä tapahtui muutos, kun siirryttiin uusklassismista kertaustyyleihin. Tiili rakennusmateriaalina yleistyi. Sellainen tuli myös Hämeenkosken kirkosta.
Nykyinen Hämeenkosken kirkko on paikkakunnan neljäs. Edellisestä puukirkosta on jäänyt jäljelle yhä käytössä oleva puinen kellotapuli. Arkkitehti Engelin suunnittelema tapuli eroaakin tyyliltään nykykirkosta. Vanha hautausmaa on myös edellisen puukirkon ajalta.
Lähellä nykyistä tiilikirkkoa sijaitsee vanhan keskiaikaisen Pyhän Laurin harmaakivikirkon rauniot. Kirkko poistui käytöstä jo 1600-luvulla.
Hämeenkosken kirkon valkoiseksi rapatun ja niukasti koristellun kirkkosalin katseenvangitsija on värikäs alttaritaulu. Sen tekijä Alexandra Frosterus-Såltin maalasi maamme kirkkoihin kymmeniä alttaritauluja. Hän olikin eräs 1800-luvun tuotteliaimmista kirkkotaiteilijoistamme. Menestyvänä naistaiteilijana Frosterus-Såltin oli omalla aikakaudellaan harvinaisuus. Vaikka hän jäi melko nuorena leskeksi, Frosterus-Såltin pystyi elättämään perheensä tekemillään töillään.
Hämeenkosken kirkossa on 450 istumapaikkaa.
Hämeenkosken sankarihautausmaa sijaitsee vanhalla hautausmaa-alueella rinteessä. Muistomerkin, Sankariristin, on suunnitellut arkkitehti Antti Salmenlinna. Toisen maailmansodan aikaisten sankarihautojen lisäksi hautausmaalla on vuoden 1918 sisällissodan muistomerkki.
Vuonna 1995 paikalliset saivat päättää kotikuntansa uudesta nimestä. Sitä ennen Hämeenkoski tunnettiin nimellä Koski Hl. Nimen perässä käytettiin Hämeen lääniä tarkoittavaa lyhennettä Hl erotukseksi Turun ja Porin läänissä sijaitsevasta Kosken Tl kunnasta. Jälkimmäinen on säilyttänyt alkuperäisen nimensä.
Itsenäinen Hämeenkosken kunta lakkasi olemasta vuonna 2016, kun se liittyi Hollolaan. Seurakunnat yhdistyivät jo yhdeksän vuotta aikaisemmin, vuonna 2007. Siitä lähtien Hämeenkoski on ollut Hollolan seurakunnan kappeliseurakunta.
On ehkä mahdollista, että ympyrä on sulkeutunut, sillä todennäköisesti nykyisen Hämeenkosken alue kuului jo keskiajalla Hollolan emäseurakuntaan. Se ainakin tiedetään varmasti, että Koski kuului ennen itsenäistymistään Lammin seurakuntaan. Koskesta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1870 eli samana vuonna, kun nykyinen tiilikirkko valmistui.
HÄMEENKOSKEN KIRKKO
Osoite: Toijalantie 11, Hämeenkoski.
