ELIMÄKI / KYMENLAAKSO – Elimäen kirkonkylän komistus ja seurakuntalaisten ylpeys on Suomen vanhin tai ainakin eräs vanhimmista jatkuvassa käytössä oleva puinen kirkko. Ensimmäinen kirkko valmistui jo vuonna 1571. Se purettiin ja tilalle rakennettiin uusi kirkkorakennus mahdollisesti vuonna 1638.
Täyttä varmuutta tarkasta valmistumisvuodesta ei kuitenkaan ole. Kirkon sisäkattoon on maalattu teksti: Tämän kirkon rakennutti Petter Loman 1678.
Jo kirkon ulkonäkö viittaa historiallisesti vanhaan ja arvokkaaseen rakennukseen, mutta sisälle kirkkosaliin astuessa jokainen ymmärtää, että kyseessä on jotain ainutlaatuista. Elimäen kirkon barokkisisustusta pidetään eräänä Suomen 1600-luvun kirkkoarkkitehtuurin arvokkaimmista esimerkeistä.
Kirkon todellinen helmi, harvinainen barokkityylinen kuoriaita, on vuodelta 1666. Se oli poistettu 1830-luvulla, mutta löydettiin remontin yhteydessä varaston kätköistä. Kunnostuksen yhteydessä aita palautettiin entiselle paikalleen 1960-luvulla. Alttarilta päin katsottuna se on vielä koristeellisempi kuin kirkkosalin puolelta nähtynä.
Kaikesta on kiittäminen paikallista Peippolan kartanon omistajaa Casper Wredeä, jonka maille kirkko rakennettiin. Wrede ei pelkästään luovuttanut tonttia kirkolle, vaan vastasi puolisonsa kanssa myös useista kirkolle annetuista esinelahjoituksista.
Casper Wrede ja hänen vaimonsa Sophia Taube lahjoittivat muun muassa kauniin alttarilaitteen jo Elimäen ensimmäiseen kirkkoon. Alttaritaulu on säilynyt. Kaksiosaisessa teoksessa ylempi maalaus kuvaa Jeesuksen ylösnousemista. Alempi kuvaa ristiinnaulitsemista. Alttarilaite on tuotu alun perin Saksasta sotasaaliina 30-vuotisen sodan aikana.
Myös kirkon 1600-luvun pernajalaisen Lorentz Habermanin rakentama saarnastuoli on tallella. Saksassa syntynyttä Habermania nimitettiin Pernajan mestariksi.
Elimäen nykyinen kirkko oli aluksi suorakaiteenmallinen. Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa kirkko laajennettiin ristikirkoksi vuonna 1678. Näin se on maamme ensimmäinen ristikirkko. Rakentajamestariksi mainitaan Peter Lohman. Lisätilaa saatiin, kun 1700-luvulla rakennettiin lehterit
Barokkityylinen kellotapuli valmistui 1700-luvun lopussa.
Elimäen kirkko oli alun perin punainen. Nykyisen vaaleanharmaan värisävyn ja vaakalaudoituksen rakennus sai 1800-luvun lopulla.
1960-luvun restauroinnin aikana paljastui 1600-luvun maalauksia. Viipurilainen muotokuva- ja koristemaalari Valentin Betge (1635-1691) maalasi kirkon sisäpinnoille apostolien kuvia ja niiden taustalle kymenlaaksolaisia maisemakuvia. Maalauksia koristeltiin ornamenttikuvioin. Ikkunoiden ja ovien ympärille Betge maalasi koristekehyksiä. Maalauksia oli koko seinäpinnan alueella ympäri kirkkoa. Nyt osa historiallisesti arvokkaista maalauksista on jälleen näkyvissä.
1960-luvun kunnostustöissä kirkkosalia pyrittiin muutenkin palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäisyyttä, muun muassa purkamalla kaksi parvea. 1990-luvun talkootöissä kirkko sai uuden paanukatteen.
Ensimmäiset urut saatiin 1800-luvun puolessavälissä. Nykyiset ovat 2000-luvulta, mutta urkufasadi on vuoden 1928 uruista.
Kirkon kuoriosan alle on haudattu vielä 1800-luvulla moni elimäkeläinen. Hautausmaalta löytyy muun muassa Moision ja Mustilan kartanot omistaneiden af Forsellesien sukuhaudat.
Sankarihautausmaan muistomerkkeineen (Jäähyväiset aseveljelle) on suunnitellut kuvanveistäjä Aimo Tukiainen (1917-1996).
Elimäen entinen kunta kuuluu nykyisin Kouvolan kaupunkiin ja Elimäen seurakunta on osa laajaa Kouvolan seurakuntayhtymää.
Anjalankosken, Elimäen, Kouvolan, Kuusankosken ja Valkealan seurakunnat sekä Kouvolan seurakuntayhtymä lakkautettiin ja uusi seurakunta perustettiin vuoden 2027 alusta lukien. Uuden seurakunnan nimeksi tuli Kouvolan seurakunta
ELIMÄEN KIRKKO
Osoite: Vanhamaantie 16 B, Elimäki (Kouvola).
