BROMARV / UUSIMAA – Tämän pienen saaristolaiskirkon alttaritaulu poikkeaa monista muista Suomen kirkkojen alttaritauluista. Vaasalainen tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimon (s. 1946) kutoma iso tekstiiliteos koristaa Bromarvin kirkon alttariseinää.
Itse Bromarvin kirkkorakennuksessakin on jotain erityistä. Kirkko vaikuttaa uudelta, mutta se edustaa silti ulkonäöltään perinteistä puukirkkoa. Syykin on selvä. Kirkon suunnittelija, Ahvenanmaalla syntynyt suomenruotsalainen arkkitehti Carl-Johan Slotte (1933-2017), halusi kirkon muistuttavan ulkonäöltään edeltäjäänsä, talvella 1979 palannutta puukirkkoa.
Nykyinen Bromarvin kirkko on kylän kolmas. Edellinen samalla paikalla sijainneen tunnetun kirkonrakentaja Antti Pitkäsen rakentama puukirkko valmistui vuonna 1753. Kirkon mystisestä syttymissyystä ei saatu selvyyttä. Onneksi viereinen vanha 1700-luvun puinen kellotapuli säästyi tulelta. Keltaiseksi maalattu kaksinivelinen tapuli sopii hyvin tyyliltään uuden kirkon arkkitehtuurin.
Arkkitehti Slotten suunnittelema uusi tasavartinen tiilistä rakennettu kirkko valmistui vuonna 1981. Porvoon piispa John Vikström sai kunnian käydä vihkimässä valoisan kirkon seurakunnan käyttöön.
Edellisen kirkon tuho oli täydellinen. Mitään ei jäänyt jäljelle. Näin ainakin aluksi luultiin, kunnes tehtiin yllättävä löytö. Pannuhuoneen peltikaapissa olivat arvokkaat kirkkohopeat täysin vahingoittumattomina. 1700-luvun kaksi viinikannua, öylättirasia ja ehtoollismalja voitiin ottaa uudestaan käyttöön. Bromarvin kirkossa on myös tallessa Raamattu vuodelta 1540, joka on Suomen ensimmäinen ruotsinkielinen Raamattu.
Lähes kaikki muut nykykirkon esineet on saatu lahjoituksina. Tekstiilitaiteilija Barbro Gardberg (1924-2011) on kutonut messukasukat, alttarivaatteet, kirkon verhot ja stolat eli papin käyttämät vaatteet. Hänen kirkkotekstiilejään löytyy myös Turun tuomiokirkosta, Tenholan kirkosta ja Karjaan Pyhän Katarinan kirkosta.
Paikallisina lahjoituksina ovat tulleet myös kirkon punasavinen kastemalja, alttarin krusifiksi, vihkiryijy ja kattokruunu.
Kirkon tiilenpunaisen laattalattian värisävyyn sopivat nykyaikaiset tuolit on suunnitellut arvostettu tekstiilitaiteilija, Pro Finlandia -mitalilla palkittu Irma Kukkasjärvi (1941-2011). Hänenkin töitään näkee useissa maamme kirkoissa.
Kirkon urut ovat Kangasalan urkutehtaan uudempaa tuotantoa vuodelta 1981.
Kirkon hautausmaalla on arkkitehti Carl Ludvig Engelin suunnittelema empiretyylinen keltainen hautakappeli vuodelta 1824. Se kuuluu Bromarvin kuuluisan aateliskartanon, Riilahden kartanon, omistaneelle Aminoff-suvulle.
Hautakappelin rakennuttaja Johan Fredrik Aminoff (1756-1842) oli vaikutusvaltainen kreivi, meritoitunut sotilas ja valtiomies. Hän syntyi ja kuoli Riilahden kartanossa. Siinä välissä Aminoff teki poikkeuksellisen vaiherikkaan uran. Hänet haudattiin suvun hautakappeliin.
Bromarvin entiseen kunnanvaakunaan on ikuistettu hirvi, joka oli myös Aminoffien sukuvaakunan aiheena. Vaakunassa on kranaatti, joka liittyy vuoden 1714 Riilahden meritaisteluun. Suuren Pohjan sodan aikana käytiin taistelu Bromarvin vesillä Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä. Taistelu päättyi Venäjän voittoon.
Hautausmaan sankarihautojen muistomerkin on suunnitellut vaakunasuunnittelijanakin tunnettu arkkitehti Arne Rancken (1880-1954).
Bromarv oli alun perin Tenholan kappeliseurakunta, kunnes se itsenäistyi lyhyeksi ajaksi vuonna 1877. Sen jälkeen oli edessä liittyminen Tammisaaren seudun seurakuntayhtymään. Kuntaliitosten myötä seurakuntakin on liittynyt laajempaan Raaseporiin.
Bromarv ei sijaitse matkan varrella, vaan tänne pitää juurikin lähteä. Tie tulee Tenholan suunnasta. Moni matkaa Bromarviin kesäisin, sillä merellinen maisema on kaunis. Itse Bromarvin kylä sijaitsee jääkauden synnyttämän Salpausselän harjumaisella, mäntyä kasvavalla kannaksella. Meri on lähellä, kylän molemmin puolin. Moni jatkaa kohti Padvaa, jonka kirkasvetinen uimaranta on eräs Suomen parhaimmista.
BROMARVIN KIRKKO
Osoite: Bromarvintie 1850, Bromarv (Raasepori).
