KOTKA / KYMENLAAKSO – Kymin uusklassinen kirkko hohtaa valkoiseksi rapattuna Kotkan Helilän kaupunginosan kirkkopuistossa. Puhdaslinjainen empirepyhättö on palvellut seurakuntalaisia jo vuodesta 1850. Vaikka kuntarajat ovat muuttuneet ja seurakunnat yhdistyneet, kirkko on pysynyt yleisilmeeltään entisellään.
Toki, kun kirkkorakennuksella on takanaan pitkä ikä, on vuosien saatossa tehty Kymin kirkossa pieniä muutostöitä ja kirkkosaliakin on koristeltu uusilla taidehankinnoilla.
Kymi oli aikoinaan itsenäinen kunta ja sen kirkonkylää kutsuttiin nimellä Helilä. Jälkimmäisestä kehittyi Karhulan kauppalan keskusta, kunnes suurin osa alueista liitettiin myöhemmin, vuonna 1977, laajentuneeseen Kotkan kaupunkiin. Nimet Helilä ja Karhula ovat säilyneet Kotkan kaupunginosina.
Kymin kirkkoa hallinnoi Kotka-Kymin seurakunta, joka syntyi vuonna 2017, kun kolme seurakuntaa, Kotka, Kymi ja Langinkoski, yhdistyivät. Seurakunta omistaa Kymin kirkon ohella myös Kotkan kirkon, Langinkosken kirkon ja Haapasaaren saaristokirkon.
Nykyinen Pyhä Johannekselle omistettu Kymin kivikirkko on samalla paikalla jo kolmas pyhättö. Kaksi edellistä kokivat saman kohtalon kuin monet muutkin puurakenteiset maamme kirkot. Tuli tuhosi nykykirkon edeltäjät, vieläpä vain muutaman vuoden välein, vuosina 1837 ja 1843. Näistä viimeisin oli lähes vastavalmistunut. Ei siis ihme, että Kymin seurakuntalaiset halusivat rakentaa uusimman kirkon kivestä.
1800-luvulla elettiin Suomessa Venäjän keisarin alaisuudessa. Julkinen rakentaminen, kuten oli jo Ruotsin vallan aikana, oli tarkoin valtion kontrollissa. Autonomian aikana Suomeen perustettiin Yleisten rakennusten intendentinkonttori, sen ajan Rakennushallitus (nyk. Senaatti-kiinteistöt). Se korvasi Ruotsin vallan aikaisen Tukholman yli-intendentinviraston.
Virastoa johti arkkitehtikoulutuksen saanut päällikkö, intendentti. Lopulliset piirustukset lähetettiin kuitenkin keisarille hyväksyttäväksi. Kymin kirkkokin rakennettiin Suomen intendenttikonttorin tyyppipiirustusten mukaan. Viraston johdossa siinä vaiheessa oli saksalaissyntyinen Carl Ludvig Engel. Kymin kirkon alkuperäiset piirustukset ovat kuitenkin kadonneet.
1800-luvun puolessavälissä uusklassismi oli muodissa. Vaikutteita otettiin antiikin Kreikasta ja Roomasta. Koristeellisemmat barokki ja rokokoo saivat väistyä yksinkertaisemman arkkitehtuurin tullessa suosioon. Kymin kirkostakin tuli puhdaslinjainen päätytornillinen empirerakennus, jonka sen aikaisen muodin mukaisesti keltaiseksi maalattu kirkkosali on myös melko pelkistetysti koristeltu.
Vaikka nykykirkkoa edeltävät kirkot tuhoutuivat tulipaloissa, osa vanhaa esineistöä ehdittiin saamaan turvaan. Kirkon omistamat öylättilautanen ja ehtoolliskalkki eli ehtoollismalja ovat 1700-luvulta. Samoin kirkon vanhimmat kristalliset kattokruunut ovat edellisen kirkon ajoilta.
Alttaria koristaa uuteen kirkkoon tilattu alttaritaulu Jeesus Getsemanessa. Sen tekijä, taidemaalari Berndt Godenhjelm, on ikuistanut teokseen Jeesuksen rukoilemassa Öljymäellä ennen ristiinnaulitsemistaan. Teos valmistui vuonna 1865. Godenhjelm maalasi tummasävyisiä teoksiaan useisiin maamme kirkkoihin 1800-luvulla.
Alttaria koristaa myös sen molemmin puolin komeat kristallista tehdyt kynttiläjalat. Karhula muistetaan kuuluisasta lasitehtaastaan. Lakkautetun Karhulan Lasi Oy:n tuotantoon kuului monia kotimaisia design-esineitä, muun muassa Aalto-maljakko. Lasitehtaan työntekijät lahjoittivat kyseiset lasiset kynttilänjalat Kymin kirkolle 1900-luvun alussa.
Pöytyällä vuonna 1889 syntynyt kuvanveistäjä Aarre Aaltonen, Wäinö Aaltosen sukulainen, sai mielenkiintoisen tilauksen. Kymin vaatimattomasti sisustettua kirkkoa koristeltiin vuonna 1951 Aarre Aaltosen korkokuvilla. Kuvien aiheet ovat Vuorisaarna, Hyvä paimen, Pyhä yö ja Sallikaa lasten tulla.
Sakastiin hankittiin 1960-luvulla taiteilija Tapani Lemminkäisen lasimaalaus, joka myöhemmin siirrettiin muualle paremmin nähtäväksi.
Uudempaa esineistöä edustavat myös kirkon nykyiset, mutta tyyliin sopivat tanskalaisen urkurakentamo Bruno Christensen & Sønner valmistamat urut vuodelta 1991. Kymin kirkon ensimmäiset urut olivat täälläkin Jens Zachariassenin valmistamat.
Kirkossa on istumapaikkoja noin 800 hengelle.
Kirkon länsipuolella sijaitsee arkkitehti Hilding Ekelundin suunnittelema sankarihautausmaa, jonka kymmenen metriä korkean punagraniittisen muistokiven hän myös suunnitteli. Muistomerkin yhteydessä olevan reliefin on tehnyt kuvanveistäjä Viktor Jansson. Se kuvaa kahta sotilasta. Täällä lepää 380 sankarivainajaa.
KYMIN KIRKKO
Osoite: Suntionkatu 18, Kotka.
