Tätä haastattelua tehdään kummallekin tutussa ja molempien suosikkipaikassa, Petreliuksen uimahallin ylälauteilla. Seurana on kiekkolegenda Antti Virtanen. Valitettavasti kuvamateriaalia ei ole käytössä.
Tiedossa kuitenkin on, että TUTO Hockey jäädyttää Virtasen pelinumeron ja hänen paitansa nostetaan Kupittaan hallin kattoon – yhdessä Timo Pärssisen pelipaidan kanssa.
Urpo Ylönen, Seppo Lindström, Kari Johansson, Jouni Tuominen, Markku Vuorisalo, Atte Saunamäki ja Tero Forsell…Virtanen ja Pärssinen yltävät komeaan seuraan. Kyseessä on suurin kunnianosoitus, minkä kiekkoilija voi saada.
– Tuli todella yllätyksenä ja veti hiljaiseksi. Onhan se suuri kunnia. Olen aina eri halleissa katsonut kattoon nostettuja paitoja.
Antti Virtanen on niitä harvinaisia kotimaisia jääkiekon pelaajia, joka on huomioitu kahdessa eri kiekkoseurassa. Hänet valittiin JYP:n Kunniagalleriaan vuonna 2018. Seuran pistenikkari oli voittamassa JYP:n paidassa Suomen mestaruutta keväällä 2009.
Millaisen muiston Jyväskylä ja Kunniagalleriaan valinta jätti.
– Ollessani HPK:ssa huomasin, että olen liian huono liigaan. Pääsin kuitenkin Jyväskylään tryoutin kautta. Tuli lopulta voitettua JYP:ssä kolme kertaa runkosarja ja kerran mestaruus. Jyväskylässä viihdyin pitkään. Olisin ehkä saanut sopimuksen muualtakin, mutta olen arvostanut muutakin elämässäni. Lyhyellä ulkomaakierroksellani huomasin, miten pitää olla muutakin vapaa-ajalla kuin lämärikavereita.
Jyväskyläläisen seuran lisäksi Virtanen on edustanut useaa eri seuraa: Turun Kisa-Veikot, TUTO Hockey, Hermes, HPK, Sport, Skellefteå AIK, Black Wings Linz ja SC Langnau. Ensiksi mainittu TuKV on se ympäristö, missä 4-vuotias Antti oppi luistelun alkeet.
Lahjakas kiekkojuniori huomattiin myös TPS:n organisaatiossa. Mukaan pyydettiin, mutta nuori Virtanen ei lähtenyt. Syykin oli selvä. Hän halusi pelata myös jalkapalloa eikä viettää kesää pelkästään lätkätreeneissä. TPS:ssä annettiin ymmärtää, että Nappulaliigan jälkeen pitäisi erikoistua vain yhteen lajiin.
Sen sijaan naapuriseurassa ymmärrettiin pojan hinku pelata myös futista. Virtanen siirtyi Tutoon. Se on hänen kasvattajaseuransa.
– Halusin nuorena pelata vähän kaikkia lajeja. Eikä itselläni ollut edes ajatusta, että pelaisin joskus jääkiekkoa ammatikseni. Oli siinä myös vähän sattumaa, kun Tuto putosi liigasta, niin A-junnujoukkue nostettiin edustukseen.
Ensimmäiset Mestis-ottelunsa (silloin 1-divisioona) Virtanen pelasi Tutossa kaudella 1996-1997.
Virtasesta tuskin olisi tullut lätkäammattilaista ilman pitkän kiekkouran Suomessa tehnyttä valmentaja Anatoli Bogdanovia. Ukrainassa syntynyt Bogdanov oli Tuton valmentajana poikkeuksellisen pitkään (1996-2004).
Aloittaessaan Tutossa Bogdanovilla oli käytössään lähinnä nuoria poikia, Virtanen mukaan lukien. Yhden kesän aikana venäläistyylinen harjoittelu teki pojista miehiä. Räkänokka Virtasestakin kehittyi pelimies. Ikätoveri Timo Pärssinen oli yksi Virtasen pelikavereista.
– Bogdanovin aikana harjoiteltiin kovaa. Oli myös intoa harjoitella ettemme olisi nolanneet aikuisten sarjassa. Kolmekymppisenä ei olisi enää samaan rääkkiin pystynyt.
Ketju Aki Uusikartano – Antti Virtanen – Timo Pärssinen on eräs muisto kaudelta 1996-1997. Virtanen oli joukkueensa paras pistemies.
Toinen merkittävä valmentaja Virtasen ja Pärssisenkin uralla on ollut Ismo Lehkonen.
Turusta Virtasen matka jatkui Lehkosen mukana ensin Kokkolan Hermekseen ja sitten tiet kohtasivat Hämeenlinnan Pallokerhossa ja lopulta Turussa Virtasen päättäessä uransa TUTO Hockeyssa Lehkosen valmennuksessa.
– Lehkonen kyseli kiinnostusta lähteä mukaan Turusta Kokkolaan. Koko ykkösketju siirtyi Hermekseen. Olimme nuoria kotona asuvia kloppeja. Olihan se uudessa kaupungissa myös itsenäistymistä.
Pärssisen ja Virtasen tiet erkanivat, kun Pärssinen jäi Hämeenlinnaan ja Virtanen suuntasi Jyväskylään.
– Olisin voinut jäädä Hämeenlinnaan pelaamaan neloskenttään.
Virtasen hienojen Jyväskylä-vuosien jälkeen tuli tehtyä lyhyt ulkomaankierros, jonka jälkeen oli edessä paluu takaisin Jyväskylään. Virtasen ympyrä sulkeutui, kun hän palasi 34-vuotiaana syksyllä 2011 takaisin kasvattajaseuraansa Tutoon.
Jyväskylässä tuli pelattua kymmenen kautta, kunnes eräs mielenkiintoinen puhelinsoitto tuli Turusta. TUTO Hockeyn silloinen päävalmentaja Juhani Tamminen kutsui kokeneen pelimiehen takaisin Kupittaalle. Muuttokuormassa tuli koko viiden hengen perheen tavarat Jyväskylästä Turkuun.
– Ajatus kiinnosti heti ja oli helppo tehdä ratkaisu siirtyä takaisin Tutoon.
Vaikka turkulaisjoukkueen kippari teki kolmen kauden aikana hurjia pisteitä, tuli aika keväällä 2014 ripustaa luistimet naulaan. Virtanen pelasi uransa aikana Tutossa yhteensä 206 ottelua, joissa syntyi 220 tehopistettä (89+131).
– Kun tein päätöksen lopettaa, en vielä tiennyt Pärssisen tulosta seuraavaksi kaudeksi Tutoon. Olisin ehkä voinut jatkaa vielä yhden kauden.
Peliura tuli päätökseen, mutta Virtanen palasi jääkiekon pariin, ensin JYP U20 -apuvalmentajana ja sen jälkeen tutun seuran TUTO Hockeyn Mestis-joukkueen valmentajana.
Virtasen siirtyminen Jyväskylästä Mestis-seuran päävalmentajaksi tuli monelle yllätyksenä. Alun perin oli tarkoitus, että Virtanen tulisi Turkuun Tuton silloisen päävalmentaja Miika Elomon avuksi kakkosvalmentajaksi. Elomo saikin pestin ulkomaille ja Virtanen yllättyi itsekin, kun huomasi olevansa yhtäkkiä kasvattajaseuransa päävalmentaja.
– Ehkä muutos oli liian nopea. Olisi ollut helpompi siirtyä päävalmentajaksi, jos olisin ollut ensin apuvalmentajana.
Kolmen vuoden valmennuspesti keskeytyi, kun syksyllä 2021 TUTO Hockey Oy:n hallitus päätti vapauttaa Antti Virtasen edustusjoukkueen päävalmentajan tehtävästä. Näin Virtasestakin tuli perinteisen sanonnan mukaan oikea valmentaja.
– Ei tullut itselleni yllätyksenä. Kyllä sen tuloksista näki, että jotain piti tehdä. Mitään kaunoja ei jäänyt kuitenkaan seuraa kohtaan.
Wikipedian mukaan: Virtanen on persoonallisen pelityylinsä lisäksi tunnettu myös rennosta ja virnuilevasta olemuksestaan. Häntä näkee harvoin pahantuulisena.
– Pitää paikkansa. Suhtaudun asioihin positiivisesti. Tosin ehkä ei aina kannata olla liian rento.
