KIHNIÖ / PIRKANMAA – 1900-luvun alkuvuosina elettiin aikaa, kun ei vielä järjestetty kirkon suunnittelusta arkkitehtikilpailuja. Suunnittelijaksi valittiin usein jo entuudestaan meritoitunut kirkkoarkkitehti. Niinpä nimet Josef
KIIKKA / PIRKANMAA – Ei käy kateeksi Sastamalan ison seurakunnan kirstunvartijaa. Liitosten myötä seurakunnan omistuksessa on toistakymmentä kirkkoa. Jokainen niistä tarvitsee enemmin tai myöhemmin isoja
KIIKALA / VARSINAIS-SUOMI – Kun asukkaita on kylässä alle pari tuhatta, riittää Kiikalan kirkossa tilaa varmasti kaikille. Istumapaikkoja on peräti 650. Komea keltaiseksi maalattu kyläkirkko
KIIKOINEN / PIRKANMAA – Tyrvään emäseurakuntaan kuuluneet kiikoislaiset kaipasivat pitkään omaa kirkkoa. Ennen sen rakentamista oli tyydyttävä naapuripitäjien kirkkoihin. Olihan se Tyrvään papeillekin oma vaivansa
KIRKKONUMMI / UUSIMAA – Kirkkonummen harmaakivikirkolla on ikää muutama sata vuotta, mutta arkkitehti Olof Hanssonin (1919-1995) kädenjälki on se, joka on herättänyt eniten kiinnostusta, jopa
KIRKKONUMMI / UUSIMAA – Jokaisella Suomen kirkolla on jokin arkkitehtoninen erityisyytensä. Pienessä Haapajärven kirkossa se on historialliset kiviportaat, jotka johtavat jyrkästi kirkon länsipäädyn ulko-ovelle. Portaat
KISKO / VARSINAIS-SUOMI – Kiskon kirkon sisätilojen koko tekee vaikutuksen. Tilaa on 500 hengelle, vaikka ollaan pienellä paikkakunnalla. Näin ei ole ollut aina. Kisko tunnettiin
KIUKAINEN / SATAKUNTA – Kiukaisten kunnan vaakunaan on kuvattuna kaksi kultaista tähkää viitaten seudun viljaviin peltoihin ja maanviljelysperinteisiin. Vaakunan alaosassa virtaa joki, joko Eurajoki tai
KODISJOKI / SATAKUNTA – Jos asukkaita on enää viitisen sataa, on kunnan olemassaolo vaakalaudalla. Vuonna 1896 perustettu Kodisjoki oli eräs Suomen pienimmistä kunnista ja alun
KOIJÄRVI (Forssa) / KANTA-HÄME – Moni on kuullut nimen Koijärvi, mutta monella on myös epätietoisuutta sijoittaa entinen kunta Suomen karttapohjalle. Koijärvi nousi valtakunnan kuuluisuuteen 1970-luvun