KEMIÖNSAARI (Västanfjärd) / VARSINAIS-SUOMI – Kylän 1700-luvulla rakennettu vanha kirkko alkoi käydä ahtaaksi, joten oli aika rakentaa uusi kirkko. Ja siitä pitikin tehdä komea, 1900-luvun
KEMIÖNSAARI (Vastanfärd) / VARSINAIS-SUOMI – Västanfjärd oli Suomessa kummajainen vielä 2000-luvun alkuvuosina. Silloisessa itsenäisessä kunnassa oli vain 800 asukasta ja paikallisessa seurakunnassa oli jäseniä vielä
KIHNIÖ / PIRKANMAA – 1900-luvun alkuvuosina elettiin aikaa, kun ei vielä järjestetty kirkon suunnittelusta arkkitehtikilpailuja. Suunnittelijaksi valittiin usein jo entuudestaan meritoitunut kirkkoarkkitehti. Niinpä nimet Josef
KIIKKA / PIRKANMAA – Ei käy kateeksi Sastamalan ison seurakunnan kirstunvartijaa. Liitosten myötä seurakunnan omistuksessa on toistakymmentä kirkkoa. Jokainen niistä tarvitsee enemmin tai myöhemmin isoja
KIIKALA / VARSINAIS-SUOMI – Kun asukkaita on kylässä alle pari tuhatta, riittää Kiikalan kirkossa tilaa varmasti kaikille. Istumapaikkoja on peräti 650. Komea keltaiseksi maalattu kyläkirkko
KIIKOINEN / PIRKANMAA – Tyrvään emäseurakuntaan kuuluneet kiikoislaiset kaipasivat pitkään omaa kirkkoa. Ennen sen rakentamista oli tyydyttävä naapuripitäjien kirkkoihin. Olihan se Tyrvään papeillekin oma vaivansa
KIRKKONUMMI / UUSIMAA – Kirkkonummen harmaakivikirkolla on ikää muutama sata vuotta, mutta arkkitehti Olof Hanssonin (1919-1995) kädenjälki on se, joka on herättänyt eniten kiinnostusta, jopa
KISKO / VARSINAIS-SUOMI – Kiskon kirkon sisätilojen koko tekee vaikutuksen. Tilaa on 500 hengelle, vaikka ollaan pienellä paikkakunnalla. Näin ei ole ollut aina. Kisko tunnettiin
KIUKAINEN / SATAKUNTA – Kiukaisten kunnan vaakunaan on kuvattuna kaksi kultaista tähkää viitaten seudun viljaviin peltoihin ja maanviljelysperinteisiin. Vaakunan alaosassa virtaa joki, joko Eurajoki tai
KODISJOKI / SATAKUNTA – Jos asukkaita on enää viitisen sataa, on kunnan olemassaolo vaakalaudalla. Vuonna 1896 perustettu Kodisjoki oli eräs Suomen pienimmistä kunnista ja alun