Amsterdam on kuuluisa boheemisuudestaan. Kanavissa kelluvat asuntolaivat tarjoavat eksoottisen tavan asua. Parhaiten niihin tutustuu kanavaristeilyllä tai poikkeamalla sisälle yhteen sellaiseen. Entinen jokilaiva, nykyinen asuntolaiva Maria Hendrika on avoinna yleisölle.
Miltä tuntuisi asua veden päällä? Olohuoneen lattia keinuisi päivästä toiseen. Makuuhuoneeseen kuuluisi ohi kulkevien alusten vedenalaiset moottoriäänet. Asuntolaiva tarjoaa yksilöllisen tavan asua, jossa jokainen koti on ainutlaatuinen, eikä asumismukavuudestakaan ole tingitty. Näyttää eksoottiselta tavalta asua. Todellisuudessa asuntolaivassa asuminen ei poikkea normaalista
Tirkistele asuntolaivan sisälle. Onneksi hollantilaiset eivät perusta verhoista. Koteihin näkee suoraan sisälle. Amsterdamissa kanavissa kelluvien asuntolaivojen sisälle pääsee tirkistelemään suoraan kadulta. Parhaiten se onnistuu kanavaristeilyn avulla, sillä matalat risteilyalukset lipuvat läheltä asuntolaivan ikkunoita. Uteliaiden tuhansien ulkomaalaisten turistien katseet eivät asukkaita häiritse. Elämä sujuu kelluvassa kodissa, kuten missä tahansa.
Aluksi olot alkeellisia
Veden päällä asuminen yleistyi vasta toisen maailmansodan jälkeen. Amsterdamissa oli kova asuntopula. Jokirahtilaivat olivat käyneet vanhanaikaisiksi ja niitä alettiin muuttaa asumiskäyttöön.
Alkuaikoina asuminen oli primitiivistä, mutta edullista. Laivoja sai halvalla. 1960-luvulla hippiliikkeen myötä asuntolaivojen suosio alkoi kasvaa. Vaatimattomista mukavuuksista huolimatta erikoista asumismuotoa pidettiin boheemina tapana elää.
Monet laivat olivat pitkään ilman viemäriliittymää. Jätteet huuhdottiin suoraan kanavaan. Se ei ollut kuitenkaan suuri ongelma, sillä kanavien vesi huuhdellaan säännöllisin ajoin. Huuhtelu tapahtuu vähintään kerran viikossa, kesällä useammin. Uutta puhdasta vettä pumpataan kanaviin Amstel-joesta ja Ijsselmeerista. Vanha vesi johdetaan kanavia pitkin Pohjanmereen.
Asuntolaivoja on erilaisia
Käytössä on erilaisia asuntolaivatyyppejä. Perinteisin ja viehättävin on vanha rahtilaiva, joka muutettu asuntokäyttöön. Ulkoapäin se näyttää yhä laivalta. Masto, ohjaamohytti ja ankkurit ovat yhä paikoillaan.
Osasta vanhoista rahtilaivoista purettiin alkuperäiset kansirakennelmat ja tilalle rakennettiin uudet. Ulkomuodoltaan ne muistuvat laatikkomaista taloa.
Kolmas tyyppi ovat jo alun perin asuntokäyttöön suunnitellut asuntolaivat. Ne rakennetaan teräs- tai betoninrungon päälle. Ne eivät muistuta ulkonäöltään mitenkään laivaa. Huoneratkaisut ovat samanlaiset kuin missä tahansa talossa. Kestävän rakennusmateriaalin takia ne ovat huoltovapaita.
Astu sisään
Asuntolaivan sisätiloihin olisi mukava tutustua tarkemmin. Prinsengrachtin lähelle Westerkerk-kirkkoa on ankkuroitu asuntolaivaksi muutettu vanha rahtilaiva, Maria Hendrika, joka on avoinna yleisölle.
23 metriä pitkä ja neljä metriä leveä Maria Hendrika muistuttaa yhä rahtialusta. Ohjaamohyttikin on paikoillaan. Puurunkoinen laiva on rakennettu vuonna 1914. Aluksi alus kulki pelkästään purjein. Valmistuttuaan Maria Hendrika kuljetti soraa, hiekkaa ja hiiliä aina 1960-luvun lopulle. Sitten laiva muutettiin asuntokäyttöön. Vuodesta 1997 Maria Hendrika on toiminut asuntolaivamuseona. Lähes satavuotiaaksi laivaksi se on hyvässä kunnossa.
Maria Hendrikan ruumatilat on muutettu asuntokäyttöön. Sisätiloissa ei olekaan niin ahdasta, kuin ulkopäin luulisi. Nelihenkisellä perheellä oli 80 neliömetriä tilaa. Huoneet ovat rungon kapeudesta johtuen peräkkäin. Jokainen kolo on käytetty järkevästi hyväksi. Seisomakorkeuskin on riittävä. Aluksen toisessa päässä sijaitsevat vessa ja makuutilat kaappisänkyineen. Keittiö puuhelloineen sijaitsee kokassa.
Keskellä oleva kodikas olohuone vie eniten tilaa. Pehmeässä nojatuolissa on mukava lepuuttaa jalkojaan ja juoda kuppi kahvia. Osan sisätiloista vie Vincent van Loonin isännöimä pikkukahvila.
– Asuntolaivojen määrä on nyt 2400. Uusia lupia ei myönnetä. Kiinnostusta olisi, mutta asuntolaivan omistajaksi pääsee nykyisin vain ostamalla vanhan asuntolaivan, kertoo Maria Hendrikan omistaja Vincent van Loon.
Kovan kysynnän takia asuntolaivojen hinnat ovat nousseet. Kunto ja koko tietenkin ratkaisevat, mutta pienimmistäkin pyydetään jo lähes 100 000 euroa. Laivaa ei voi ankkuroida mihin tahansa, vaan kaupunki määrää paikat. Tietyt kanavat pidetään kokonaan asuntolaivoista vapaina.
– Ostohinnan päälle tulee tietysti normaalit asumiskustannukset: viemäri-, sähkö-, vesi- ja puhelinmaksut. Laituripaikan vuokra määräytyy aluksen pituuden mukaan, kertoo Vincent van LooN.
Teknisiä ratkaisuja
Vaikka asuntolaiva sisältä muistuttaa mukavuuksineen tavallista kotia, liittyy asuntolaivaan tiettyjä teknisiä ongelmia. Jokainen Amsterdamin asuntolaiva on nykyisin kytketty kaupungin viemäriverkostoon. Huoneiden lattiat ovat veden pinnan alapuolella. Ongelmana on kylpyhuoneen ja vessan lattiataso. Viemäröinnin takia sen tulisi olla veden pintaa korkeammalla.
– Ennen jätteet oli lupa huuhtoa suoraan kanavaan, mutta ei enää. Tässä aluksessa on sähköpumppu, joka automaattisesti nostaa jäteveden korkeammalle, kertoo Vincent van Loon.
Talvella Amsterdamin kanavat jäätyvät harvoin, mutta pakkasia esiintyy silloin tällöin. Ilmassa laivasta laiturille kulkeva vesijohto ja viemäriputki jäätyvät helposti, jos niitä ei ole eristetty.
– Hyvä konsti on juoksuttaa vettä pikkuisen, kun tulee pahempia pakkaspäiviä, kertoo Vincent van Loon.
Vedessä kelluva asuntolaiva kaipaa säännöllistä huolta, sitä edellyttää jo vakuutus. Puu- ja rautarunkoiset laivat nostetaan ylös telakalle 4-5 vuoden ajoin huoltotöitä varten. Kuivatelakka on käytännöllisin, koska laivan sisätiloissa ei tarvitse tehdä muutoksia: kirjat ja astiat saavat olla omilla paikoillaan. Asukkaatkin saavat asua kodissaan puhdistustöiden aikana. Telakkavaihe tulee kalliimmaksi, jos ei voi asua omassa laivassaan.
– Pelkkä nosto ja puhdistus maksaa vähintään 2000 euroa. Tämän päälle tulevat vielä korjauskustannukset, jos kaikki ei ole kunnossa, tietää Vincent van Loon.
Runko pestään puhtaaksi painepesurilla. Levät ja kotilot puhdistetaan pois ja ruosteiset kohdat puhdistetaan. Rungon heikkoja kohtia etsitään koputtelemalla lekalla kylkiin. Nykyisin on käytössä myös ultraäänilaitteita rungon paksuuden selvittämiseksi. Lopuksi puurunkoiset laivat tervataan tai käytetään nykyaikaisia kemikaaleja.
Asuntolaivamuseo Maria Hendrika
Osoite: Prinsengracht, vastapäätä numero 296.
