INKOO / UUSIMAA – Länsi-Uusimaa on vanhoista kirkoista kiinnostuneille todellinen runsaudensarvi. Montaa kilometriä ei tarvitse matkustaa, kun on jo seuraava kirkko ihmeteltävänä.
Syy kirkkojen runsauteen on selvä.
Entisaikoina kirkossa käynti kuului lähes pakollisena itse kunkin viikko-ohjelmaan. Samalla, kun sai hengen ravintoa, kuuli myös kylän viralliset ja vähemmän viralliset uutiset. Periaate oli, että välimatka lähimpään kirkkoon oli sen verran lyhyt, että hevoskyydilläkin matkan teko luonnistui. Kirkko keskellä kylää ei todellisuudessa ollut vain sanonta.
Länsi-Uudellamaalla oli useita valtakunnan vanhimpia rautaruukkeja. Tehtaan ympärille syntyi kokonainen kylä ruukkipatruunan komean asunnon, pajojen ja työläisten asuntojen muodostamana. Saadakseen syrjässä sijaitsevaan tehtaaseen tarvittava työvoima, tarjolla piti olla asuntoja, mutta myös ruukkiseurakunnan oma kirkko. Moni ruukkikylän kirkko onkin paikallisen ruukkipatruunan rakennuttama.
Näin myös pienessä Inkooseen kuuluvassa Fagervikin kylässä.
Enimmillään seurakuntaan kuului 400 jäsentä. Ruukkipatruunan tehtävänä oli pitkään palkata seurakunnalle pappi, kunnes velvoite siirtyi Inkoon seurakunnalle. Kirkko on kuitenkin yhä edelleen yksityisessä omistuksessa, mikä on Suomessa harvinaista. Sitä voi silti vuokrata esimerkiksi häihin. Kirkossa ei ole lämmitystä eikä sähköjä, joten se on käytössä vain kesäisin.
Hienolla paikalla järvenrannalla sijaitseva puukirkko valmistui vuonna 1737. Fagervikin kirkko onkin eräs maamme vanhimmista säilyneistä puukirkoista. Kirkon rakentajan nimi on tiedossa, rakennusmestari Johan Friedrich Schultz. Fagervikin ruukkikirkosta tuli tasavartinen hirsirakenteinen ristikirkko, jonka katolla on kahdeksankulmainen kattolyhty.
Rakennus on ulkoa pystylaudoitettu ja punamullattu, mutta kirkkosalissa hirret on jätetty näkyviin. Pinnat on kuitenkin kattoa myöten maalattu valkoisiksi.
Kirkon vieressä sijaitseva kolminivelinen kellotapuli valmistui kirkkoa myöhemmin vuonna 1766. Pienen kirkkomaan ympärillä on kiviaita sekä Hisinger-suvun keltainen empiretyylinen hautakappeli. Se on samanikäinen kuin kellotapuli. Ruotsista lähtöisin oleva Hisingerin aatelissuku vaikutti myös Länsi-Uudellamaalla. Osan suvun jäsenistä on toiminut ruukinomistajina.
Kirkon sisustus kirkonpenkkejä myöten on askeettinen.
Istumajärjestys oli tässäkin kirkossa tarkkaan määrätty. Ruukinpatruunalle ja hänen perheelleen oli varattu parhaat paikat läheltä alttaria. Kokeneimmat sepät olivat arvoasteikossa seuraavana. Naiset saivat istua sivummalla omilla paikoillaan.
Fagervikin historiallinen harvinaisuus on Suomen vanhimmat yhä käytössä olevat urut. Ne on valmistettu Tukholmassa vuonna 1726. Ruukkipatruuna Johan Hisinger (1727-1790) lahjoitti urut kirkolle.
Hisinger peri isältään muun muassa Billnäsin, Fagervikin, Taalintehtaan ja Björkbodan rautatehtaat. Hän rakennutti uuden päärakennuksen, Fagervikin kartanon. Ennen kuolemaansa hänelle myönnettiin vuorineuvoksen titteli. Juuri Hisingerin aikakaudella 1700-luvun lopulla elettiin ruukin kukoistuskautta. Ruukki tunnettiin erityisesti läkki- ja kattopellin valmistajana. Suomen sota 1800-luvun alussa ja liittyminen Venäjän keisarikuntaan tarkoitti pellinvalmistuksen loppumista Fagervikissä.
Tuntemattoman tekijän Ristiinnaulitsemista esittävä alttaritaulu on 1700-luvulta. Kirkon lattian alla lepää yhä arkuissaan sinne aikoinaan haudatut paikalliset arvohenkilöt.
Kirkon ohella vanha ruukkiympäristö on säilynyt hyvin tähän päivään asti. Kartanon mansardikattoinen päärakennus on yhä yksityiskäytössä, samoin työntekijöiden punaiset mökit. Nyt jälkimmäiset toimivat kesäasuntoina. Moni ruukin pajarakennuksistakin on säilynyt.
Fagervik on eräs Suomen edustavin Ruotsi-Suomen suurvaltakauden esiteollisen ajan ruukkikokonaisuus. Keskiaikainen Suuri Rantatiekin kulki ruukinalueen kautta.
FAGERVIKIN KIRKKO
Osoite: Maatilantie 18, Fagervik (Inkoo).
