JANAKKALA / KANTA-HÄME – Vantaa, Lohja, Perniö ja Mynämäki. Ja tässä on mainittu vain osa Pyhä Laurentiukselle eli tuttavallisesti Pyhä Laurille omistetut kotimaiset kirkot. Tämän yhden suosituimman pyhimyksen mukaan nimettyjä kirkkoja löytyy lukuisa määrä maailmalta niin katolisista kuin ortodoksisistakin maista.
Eräs Pyhän Laurin kirkko sijaitsee Janakkalassa.
Laurentius vaikutti Rooman vallan aikana toimien kirkon diakonina eli hän oli Rooman paavin, piispa Siktus II:n, tärkeä apulainen. Piispa itse tuli mestatuksi kristittyjen vainojen aikana keisarin määräyksestä vuonna 258. Ennen kuolemaansa hän pyysi Laurentiusta myymään kaikki kirkon kalleudet ja jakamaan rahat köyhille.
Laurentius toteutti piispan toiveen ja maksoi siitä itsekin hengellään. Laurentius poltettiin halsterilla kuoliaaksi. Kuvissa hänet kuvataankin usein halsteri kädessään.
Marttyyrikuoleman kärsineen Laurentiuksen hautapaikalle rakennettiin ensimmäinen hänelle omistettu kirkko (San Lorenzo in Panisperna) Roomaan. Tästä lähti liikkeelle Pyhän Laurentiuksen palvonta, joka levisi aina katoliseen Suomeen asti.
Pyhä Laurin suosio on ollut suuri, sillä hänet mainitaan köyhien lisäksi muun muassa kirjastonhoitajien, palosotilaiden, kokkien, leipurien, koululaisten ja majatalonpitäjien suojelijana. Elokuun 10. päivää, Laurin päivää, juhlistetaan myös Janakkalassa. Laurentius kärsi marttyyrikuolemansa Roomassa 10.8.258.
Ennen itsenäistymistään Janakkalan seurakunta kuului Vanajan seurakuntaan. Matka naapurikylän kirkkoon ja papin palveluiden luo koettiin täälläkin sen verran pitkäksi, että haave omasta kirkosta syntyi jo varhain.
Harmaakivikirkkojen rakentaminen alkoi Manner-Suomen alueella 1400-luvulla. Eniten niitä löytää Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta, mutta myös Kanta-Hämeen alueelta. Yksi tunnetuimmista on Hattulan Pyhän ristin kirkko Hämeenlinnan lähellä.
Janakkalan Pyhän Laurin kivikirkko vihittiin vuonna 1520 ja sitä pidetään nuorimpana Hämeen keskiaikaisista kivikirkoista. Se ei ollut kuitenkaan Janakkalan ensimmäinen kirkko, sillä lähes samalla paikalla oli ollut aikaisemmin puukirkko, ehkä jopa kaksikin.
Nykyisen kirkon vihkimispäivästä (16.9.) on tarkka kirjallinen tieto, mutta vuosi 1520 jää osittain oletuksen varaan. Valmistumisvuotta on perusteltu ajallisesti Turun piispan tekemään tarkastusmatkaan.
Janakkalan kivikirkosta tehtiin perinteisen tavan mukaan suorakaiteenmallinen pitkäkirkko, jonka runkohuoneen pohjoispuolella oli sakasti ja vastakkaisella seinustalla asehuone eli eteinen. Myöhemmin tehdyt muutostyöt ovat olleet niin laajoja, että alkuperäisestä keskiajan arkkitehtuurista on jäljellä enää vain osa ulkoseinistä. Kaikki muu on mennyt uusiksi.
Janakkalan kirkon rakennuttaja oli Suomen sotilaskäskynhaltija ja Hämeen linnan päällikkö Åke Yrjönpoika Tott, joka kuului tanskalais-ruotsalaiseen ylimyssukuun. Kirkon sakastissa on hieman piilossa kolme Tott-suvun vaakunaa. Neljäskin oli, mutta se on viety Kansallismuseoon turvaan.
Åke Tottin oma kohtalo oli tyly, sillä Tanskan kuningas Kristian II mestatutti hänet samana vuonna, kun Janakkalan kirkko vihittiin marraskuussa vuonna 1520.
Kirkon ensimmäiset isommat muutostyöt tehtiin vasta 1800-luvun puolessavälissä.
Seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa tarvittiin lisätilaa. Sitä saatiin muuttamalla kirkko muodoltaan ristikirkoksi. Valoa saatiin lisää suurentamalla ikkunoita. Arkkitehdit Carl Ludvig Engel ja Ernst Lohrmann vastasivat suunnitelmista ja kirkko sai vallitsevan muodin mukaisesti empire-tyylin piirteitä.
Samalla kirkon tiilestä tehty holvikatto korvattiin lautaisella tynnyriholvilla. Tehty ratkaisu oli maamme kirkkohistoriassa erikoinen. Yleensä on toimittu päinvastoin, mutta siihen päädyttiin uuden ristikirkon rakentamisen mahdollistamiseksi.
Myös vanha sakasti purettiin sekä rakennettiin kokonaan uusi kirkon itäpäätyyn.
1900-luvulle tultaessa muotiin oli tullut Suomessakin jugend. Niinpä Janakkalankin kirkkoa muutettiin jugend-tyyliin arkkitehti Armas Lindgrenin suunnitelmien pohjalta. Jugend tuli, mutta meni myös nopeasti pois muodista. 1930-luvulla arkkitehti Carolus Lindbergin johdolla kirkkoa palautettiin lähemmäksi alkuperäisyyttä.
Vuonna 1934 koettiin Janakkalan kirkossa kriittisiä hetkiä, kun salamanisku sytytti tulipalon. Paljon saatiin pelastettua, mutta paljon meni myös uusiksi.
Viimeisimmät isommat muutostyöt on tehty 1990-luvun alussa arkkitehti Erkki Pitkärannan tekemien suunnitelmien mukaisesti. Esimerkiksi alttaria on uudistettu siirtämällä alttaripöytä irti seinästä. Näin pappi voi olla katse kohti seurakuntalaisia.
Janakkalan kirkossa, kuten monissa muissakin maamme harmaakivikirkoissa, on useita keskiaikaisia puuveistoksia. Täällä niitä on kuitenkin poikkeuksellisen paljon, vaikka osa on siirretty Kansallismuseon suojiin.
Yksi niistä esittää tietysti kirkon suojelupyhimys Pyhä Lauria. Tammesta tehty 1400-luvun veistos sijaitsee alttarin oikealla puolella. Myös edellisissä kirkoissa olleet Pyhä Tapani, Pyhä Olavi ja Jaakob vanhempi ovat löytäneet nykyisestä kirkosta oman paikkansa. Alun perin puuveistokset oli maalattu kirkkailla väreillä, mutta ajan myötä värit ovat rapistuneet pois.
Kirkkosalin seinällä on myös 1400-luvulta peräisin oleva ristiinnaulitun kuva, krusifiksi. Lisäksi seinillä on nähtävänä paikallisten aateliskartanoiden omistajien hautavaakunoita. Saarnastuoli on 1600-luvulta.
Kirkon alttaritaulun Jeesus ristillä on tehnyt taidemaalari Berndt Godenhjelm (1799-1881). Hän oli
1800-luvun tuotteliaimpia alttaritauluja maalanneita taiteilijoita. Godenhjelm oli saanut myös lakimiehen koulutuksen ennen taiteilijaksi ryhtymistä. Yksi hänen tekemistään alttaritauluista löytyy Mommilan kirkosta.
Kirkon nykyiset ja neljännet urut ovat paikallista tuotantoa, sillä ne on rakennettu Janakkalassa Martti Porthanin urkurakentamolla vuonna 1993. Martti Porthan perusti yrityksensä Janakkalan Tervakoskelle Kangasalan urkutehtaan lopettaessa toimintansa. Moni siellä työskennellyt jatkoi urkujen rakentamista Janakkalassa. Urkurakentamo Martti Porthan ehti toimia Tervakoskella yli 30 vuotta ennen lopettamistaan. Harvinaiselle alalle ei löytynyt jatkajaa.
Kirkkomaalla on perinteisen näköinen kellotapuli vuodelta 1784. Se on tunnetun kirkonrakentaja Martti Tolpon rakentama.
Sankarihautausmaa muistomerkkeineen on arkkitehtien Bertel Saarnion ja Ilmari Wirkkulan suunnittelemat.
Avoinna: 1.6.-9.8.2026 sunnuntaista perjantaihin klo 11-16. Suljettu barokkifestivaaliviikonloppuna 26.6.-28.6.2026.
JANAKKALAN KIRKKO
Osoite: Hakoistentie 345, Janakkala.
