JOKIOINEN / KANTA-HÄME – VALMIS KESÄÄN 2026 MENESSÄ. Kirkko keskellä kylää on tuttu sanonta, joka ei Jokioisilla kuitenkaan pidä paikkansa. Kunnan keskustasta on muutama kilometri kirkolle ja sen hautausmaalle. Syy hieman syrjäiseen sijaintiin on Jokioisten kartano, jonka juuret ulottuvat kauas 1500-luvulle.
Ruotsin kuningas läänitti ison alueen Klaus Kristerinpoika Hornille (1518-1566). Jokilääniksi kutsutun kartanon alue käsitti muun muassa koko nykyisen Jokioisten kunnan alueen. Paikallinen kirkko rakennettiin kartanon luovuttamalle takamaalle.
Vuonna 1631 rakennettu Jokioisten kirkko on eräs Suomen vanhimmista puukirkoista, joka on vieläpä ympärivuotisessa käytössä.
Todellisuudessa alkuperäisestä kirkosta on jäljellä vain sen runkohirret. Kaikki muu on mennyt uusiksi. Suurimmat muutokset tehtiin vuonna 1862, kun kirkko sai muodinmukaisen uusgoottilaisen ulkoasun. Koristeellisen näön ansiosta Jokioisten kirkkoa on kutsuttu osuvasti ”pitsikirkoksi”.
Jokioinen oli alun perin Tammelan kappeliseurakunta. Siitä tuli itsenäinen vasta 1900-luvun vaihteessa. Jokioisten kirkon rakennuttajaksi tiedetään ruotsalainen kenraali Johan Kruus Jespersson (1617-1644), joka oli perinyt Jokiläänin kartanon isältään. Hän kustansi kirkon omista varoistaan.
Jokioisten kartanon kukoistusaika alkoi, kun se siirtyi kapteeni Reinhold Johan Jägerhornin omistukseen vuonna 1752. Myös myöhemmät kartanoisännät kuuluivat tunnettuihin suomalaisiin sukuihin, kuten Flemingit, Jägerhorn af Spurilat, Reuterholmit, von Willebrandit, Mannerheimit ja Kordelinit.
Vaatimaton 1600-luvun puukirkko kunnostettiin kokonaan uusiksi vuonna 1862, kun tehtävään palkattiin ruotsalainen arkkitehti Carl Edelfelt (1818-1869). Hänet tunnetaan asemarakennusten suunnittelemisesta Suomen ensimmäiselle rautatieosuudelle Helsinki-Hämeenlinna. Edelfelt avioitui Suomessa porvoolaisen Alexandra Brandtin kanssa. Heidän pojastaan Albert Edelfeltistä tuli maamme eräs tunnetuimmista taidemaalareista.
Carl Edelfelt suunnitteli myös kirkkosalin uusiksi. Yleisilme sivulehtereineen, saarnastuoleineen ja alttarikaiteineen noudattaa uusgoottilaista tyylisuuntaa. Lautakatto on tynnyriholvattu ja sisäseinien pystylaudoitus on maalattu valkoiseksi. Teräväkärkiset ikkunat muistuttavat uusgotiikasta.
Arkkitehti ja muotoilija Rafael Blomstedt (1885-1950) on suunnitellut nykyisen alttarin vasta vuonna 1931. Alttarin puinen krusifiksi lienee kuitenkin 1600-luvulta. Alttaria koristavat sivussa olevat empiretyyliset pylväät kynttelikköineen.
Jokioisten kirkkokin on saanut useita lahjoituksia yksityishenkilöitä, kartanonisänniltä, papeilta ja paikallisilta talonpojilta, kuten messinki- ja kynttiläkruunut, messukasukoita, alttariliinoja, seinälampetti, saarnastuoliin tiimalasin ja vihkiryijyn.
Kirkon vuoden 1971 Hans Heinrichin (s.1935) valmistamat urut ovat uudempaa tuotantoa. Hän on Saksasta Suomeen muuttanut urkujenrakentaja. Heinrich perusti Pohjanmaalle oman tehtaan vuonna 1964 ja lopetti sen vuonna 2009.
Kirkon hautausmaan sankaripatsaan on veistänyt kuvanveistäjä Armas Tirronen (1913-1973). Hautausmaalta löytyy myös suihkulähde, jonka on suunnitellut taiteilija ja hautausmaa-arkkitehti Ilmari Wirkkala (1890-1973). Hän maalasi myös alttaritauluja. Hänen poikansa olivat lasitaiteilija Tauno Wirkkala ja muotoilija Tapio Wirkkala.
Kirkon lähellä sijaitsee maaherra Carl Johan Stjernvallin pyramidin muotoinen hautamuistomerkki ja hänen lastensa hautamuistomerkki. Stjernvall oli naimisissa Jokioisten kartanon omistaneen Ernst Willenbrandin tyttären kanssa.
Jokioisten hautausmaan kuuluisin hauta on talousneuvos Miina Sillanpään (1866-1952)
Köyhän torpan lapsesta tuli kansanedustaja. Sillanpää toimi eduskunnassa kaikkiaan 38 vuotta. Poliittisen uran huippu oli, kun hänestä tuli tasavallan ensimmäinen naisministeri.
Kirkkomaalla on myös perinteinen kellotapuli ja pienen matkan päässä pappila. Kun vanha pappila paloi vuonna 1903, rakennettiin uusi. Sen suunnitteli myöhemmin suureen maineeseen noussut arkkitehtitoimisto Geselius-Lindgren-Saarinen.
Museovirasto on luokitellut Jokioisten kirkon ja sen ympäristöön kuuluvan hautausmaan, kellotapulin ja pappilan valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.
Jokioisten, Ypäjän ja Humppilan seurakunnat yhdistyivät tammikuussa vuonna 2026. Seurakunnan nimeksi tuli Jokiläänin seurakunta.
JOKIOISTEN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 101, Jokioinen.
