IKAALINEN / PIRKANMAA – Ikaalisten Fredrika Sofian kirkko kuuluu niihin harvoihin maamme kirkkoihin, joka on nimetty Ruotsin kuninkaallisen mukaan. Elettiin Ruotsin vallan aikaa ja tämäkin kirkko suunniteltiin vallitsevan käytännön mukaan Tukholman yli-intendentinkonttorissa. Ruotsalainen arkkitehti Thure Wennberg (1759-1818) laati kirkon viralliset piirustukset.
1700-luvulla Suomessa ei ollut vielä koulutuksen saaneita arkkitehtejä, mutta maassamme oli useita päteviä kirkonrakentajia. Isä Antti Piimänen, poika Mikael Piimänen, Matti Åkerblom, Mats Åkergren ja Salomon Köhlström (ent. Köykkä) olivat kaikki tunnettuja mestareita. Heistä jälkimmäinen oli Ikaalisten kirkon rakentaja.
Monet edellä mainituista rakennusmestareista suunnitteli myös kirkkoja ja kellotapuleita. Toisinaan, kun luvan ja virallisten piirustusten saaminen Tukholmasta kesti, Suomessa kirkon rakentaminen oli jo aloitettu.
Kirkon rakentaminen ei koskaan ollut vain yhden mestarin aikaansaannos, vaan kyse oli koko kylän yhteisestä ponnistuksesta. Hirret tuotiin omista metsistä jo ajoissa paikalle, sillä itse rakentaminen tapahtui vain kesäkuukausien aikana. Ikaalisten kirkkoa rakennettiin parisen vuotta. Valmista tuli vuonna 1801.
Nykyinen kirkko on Ikaalisten kolmas. Edelliset tulivat huonokuntoisina puretuiksi. Ikaalisista tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1641. Kyse oli isosta kokonaisuudesta, sillä siihen kuuluivat myös Kankaanpään, Karvian, Kihniön, Parkanon, Jämijärven ja Honkajoen seurakunnat. Näistä jokainen itsenäistyi myöhemmin.
Ikaalisten viimeisimmästä kirkosta tuli ristikirkko, jonka sisäkulmat ovat viisteiset. Näin sivusakaroista saatiin parempi näkyvyys alttarille ja saarnastuoliin. 1800-luvulla rakennettiin usein isoja kirkkoja, koska seurakunnan jäsenmäärän kasvaessa oli tarve tilaville kirkoille. Ikaalisten kirkkoon mahtui alun perin 1 000 seurakuntalaista istumaan. Tilaa siis riittää alle 5 000 jäsenen seurakunnalle.
Julkisivu maalattiin aluksi punaiseksi, kuten moni muukin saman aikakauden puukirkko. Myöhemmin kirkosta tuli vallitsevan muodin mukaan kirkkaankeltainen. Alkuperäistä väriä ei ole myöhemmin palautettu.
Kun Suomessa siirryttiin Venäjän keisarinvallan aikaan, julkista rakentamista valvottiin Yleisten rakennusten intendentinkonttorista. Toimintaa kehitettiin perustamalla lääninarkkitehtejä. Monet olivat ensin arkkitehteina ylihallituksessa ennen siirtymistään lääninarkkitehdiksi. Eräs heistä Georg Chiewitz (1815-1862), Ruotsista Suomeen muuttanut arkkitehti, vastasi 1800-luvulla Ikaalisten kirkon muutostöistä. Muun muassa kirkon katolle tuli kookas suorakulmainen valoa sisätiloihin antava rakennelma. Kirkko sai myös uuden komeaan kellotapulin.
Vuoden 1933 kunnostustöistä vastasi Kauno S. Kallio (1877-1966), hänkin tunnettu kirkkojen ja hautamuistomerkkien suunnittelija. Muun muassa kirkonpenkkien ovet poistettiin ja puulämmityksen tilalle saatiin keskuslämmitys. Jälkimmäinen korvattiin myöhemmin sähkölämmityksellä.
Kirkon alttaritaulun Kristuksen kirkastuminen on maalannut taidemaalari Berndt Godenhjelm vuonna 1874. Hän oli eräs 1800-luvun maamme suosituimmista alttaritaulujen tekijöistä. Godenhjelm oli koulutukseltaan myös lakimies. Ikaalisten alttaritaulussa on keskellä Vapahtaja sekä Mooses ja Elias. Alaosassa ovat hämmästyneet Pietari, Jaakob ja Johannes.
Alttariseinän, urkuparven kaiteen ja saarnastuolin maalaukset on tehnyt Urho Lehtinen 1930-luvulla.
Hautausmaan sankaripatsaan Iäisyyden rajalla on suunnitellut kuvanveistäjä Armas Tirronen. Vapaussodan muistomerkin suunnitteli paikallinen arkkitehti Bertel Strömmer.
IKAALISTEN KIRKKO
Osoite: Abrahaminkatu 2, Ikaalinen.
