PÄIJÄT-HÄME / HARTOLA – Hartola on tunnettu sekä kirjailijoistaan että mahtikartanoistaan. Yhdessä näistä, Koskipään kartanossa, toimii Itä-Hämeen museoyhdistyksen hallinnoima Itä-Hämeen museo. Sen on alkujaan perustanut kirjailija Maila Talvio (1871-1951), Hartolassa syntyneen kirkkoherra Adolf Winterin tytär. Museo avasi ovensa jo vuonna 1929 presidentti Relanderin vihkiessä Koskipään kartanon museokäyttöön.
Koskipää on ollut Itä-Hämeen suurimpia kartanoita. Laajimmillaan siihen kuului parisataa torpparia. Kartanon historia alkaa jo 1500-luvulta. Omistajat ovat vaihtuneet ajan saatossa useampaan kertaan. Viimeinen omistaja oli Annie von Gerdten-Boisman (1859-1927), Talvion sisar.
Kartanon nykyinen 1800-luvun ilme on empire-tyyliä. Vihreä päärakennus on valmistunut 1820-luvulla Tandefelt-suvun omistaessa Koskipään. Samoin kartanon kaikki muutkin säilyneet rakennukset ovat empire-tyylisiä. Rakennusten sisätiloissa aistii mennen ajan tunnelman. Paljon alkuperäistä on säilynyt. Koristeelliset lattiat ja katot huokuvat kartanoromantiikkaa aidoimmillaan.
Kartanon isännän työhuone on omistettu Talviolle. Kirjailija vaikutti Helsingissä. Hänen kirjailijakotinsa Laaksola oli tunnettu sen ajan kulttuurihenkilöiden tapaamispaikkana. Talvion Laaksolan työhuoneen esineistö huonekaluineen on siirretty Koskipään kartanoon kirjailijan kuoleman jälkeen. Esillä on muun muassa Akseli Kallen-Gallelan suunnitteleman Liekki-ryijyn muunnelma.
Pihapiirin punaisessa pehtorin käytössä olleessa tuparakennuksessa yksi huone on omistettu itähämäläiselle runoilijalle Uuno Kailaalle. Nuorena kuollut Kaila vietti osan elämästään Hartolassa. Myös akateemikko Mika Waltarin muistolle on omistettu yksi huone. Hän vietti kesiään Hartolassa 1940-luvulla. Waltari kirjoitti täällä muun muassa Sinuhe egyptiläisen ja muitakin historiallisia teoksiaan.
ITÄ-HÄMEEN MUSEO
Osoite: Koskipääntie 4, Hartola.
