Kakolanmäen vankila-alueen uusi elämä – tänne sijoitettiin valtakunnan pahimmat rosvot ja murhamiehet

VARSINAIS-SUOMI / TURKU – Suomalais-venäläinen arkkitehti Stefan Michailow on jäänyt vähemmälle huomiolle kuin monet muut Turussa vaikuttaneet jugendajan arkkitehdit – siitäkin huolimatta, että Michailow on suunnitellut erään kaupungin suurimman rakennuksen.

Kyseessä on Turun keskusvankilan eli Kakolan länsisiipi, poikkeuksellisen kookas graniittilinna. Jopa niin suuri, että rakennus on erottunut meren suunnasta Turkuun saapuville paremmin kuin Turun linna. Etenkin juuri siihen aikaan, kun Kakolanmäki oli vielä täysin puuton.

Kuten Michailowin nimestä voi päätellä, hänellä oli venäläiset sukujuuret isänsä puolesta. Isä, sotilas Joakim Michailow, palveli Venäjän armeijassa Sirkkalan kasarmilla. Puoliso ja Stefanin äiti Sofia Helenius löytyi Turusta.

Perhe ei ollut varakas, mutta koulussa hyvin menestynyt poika Stefan pääsi rikkaan mesenaattinsa avustuksella opiskelemaan arkkitehtuuria Helsinkiin.

Komean uran arkkitehtinä tehnyt Stefan Michailow kuoli vuonna 1947. Suomen itsenäistyttyä hän muutti sukunimensä Heleniukseksi äitinsä tyttönimen mukaan. Arkkitehti Michailowin mukaan on nimetty tie, joka johtaa ylös Kakolanmäelle.

Vuonna 1911 valmistunut Kakolan länsisiiven viereen rakennettiin vuonna 1908 graniittinen vankimielisairaala. Sen suunnittelija oli arkkitehti Ernst Kranck. Michailow valvoi itse rakentamista tehden samalla myös omia muutoksiaan alkuperäisiin suunnitelmiin.

Alun perin paikkahan, Kakolanmäki, oli mitä mainioin syrjäiselle vankilalle. Näin ajateltiin 1800-luvulla, kun keisari Nikolai I määräsi, että Suomeenkin tulee rakentaa työ- ja ojennushuoneita.

Arkkitehti Carl Ludvig Engelin laatimassa Turun palon jälkeisessä asemakaavassa keskustan ulkopuolella sijaitseva kallioinen kukkula Tallimäki eli nykyinen Kakolanmäki oli merkitty rakentamattomaksi alueeksi.

Kyseessä ei siis ollut alun perin oikea vankila, vaan enemmänkin sijoituspaikka irtolaisille. Laitos rakennettiin kuitenkin kunnioitusta ja pelkoa herättäväksi.

Tehtävä annettiin intendenttikonttorin esimies Ernst Lohrmannille. Hän laati 132 metriä pitkän ja 15 metriä leveän talon piirustukset. Eli saman tornilla varustetun rakennuksen, joka on funikulaarilla Kakolanmäelle saapuvan vierailijan ensimmäiseksi näkemä rakennus.

Lohrmannin kolmikerroksisessa uusrenessanssitalossa on käytetty Kakolanmäestä louhittua graniittia eli kakoliittia. Vankityövoimalla toteutetut rakennustyöt käynnistettiin vuonna 1845 ja muutaman vuoden kuluttua tästä ensimmäiset vangit siirrettiin Turun linnasta Kakolaan. Tosin toistaiseksi vain toviksi, sillä Krimin sodan aikaan siellä majoittuivat venäläissotilaat.

Krimin sodan jälkeen Turun työ- ja ojennuslaitos lakkautettiin sekä rakennus muutettiin 350-paikkaiseksi rangaistuslaitokseksi. Arkkitehtonisista muutoksista vastasi lääninarkkitehti Georg Theodor Chiewitz. Hänen suunnittelema on myös Kakolanmälle Linnankadun puolelta nouseva mutkitteleva puistotie. 1800-luvun lopulla valmistui vielä kaksi siipimäistä selliosastoa vanhan päärakennuksen yhteyteen.

Vuodesta 1860 alkaen Kakola oli oikea vankila, jonka jykevien muurien sisäpuolelle sijoitettiin valtakunnan pahimmat rosvot ja murhamiehet. Siitä tuli legendaarinen lusimispaikka, vankiloiden korkeakoulu. Ruuhkaisimpina aikoina Kakolassa oli samanaikaisesti peräti toistatuhatta vankia.

Rikollisten arvomaailmassa Kakolassa lusiminen oli arvostettu korkealle. Tätä ”saavutusta” haluttiin korostaa omaperäisellä tatuoinnilla. Vangin oikeaan käsivarteen ikuistettiin todisteena Kakolanruusu-kuvio, eli samalla kuvio, jolla koristeltiin vankilan puutyöverstaalla valmistetut huonekalut.

Kakolan länsisiipi ja vankimielisairaala on nyt muutettu asunnoiksi. Samoin on tehty muillekin Kakolan keskusvankilan rakennuksille. Tilaa on löytynyt muun muassa ravintoloille, kylpylälle, vankilan myymälälle, leipomokahvilalle, panimolle ja parturi-kampaamolle. Lisäksi alueelle on rakennettu ja rakennetaan yhä parisenkymmentä kerrostaloa.

Vuonna 1890 Kakolan viereen valmistunut punatiilinen Turun lääninvankila on muutettu hotelliksi.
Tämän kaiken on mahdollistanut vankilatoiminnan siirtyminen Kakolanmäeltä keskustan ulkopuolelle Saramäkeen vuonna 2007. Tätä ennen Turun keskusvankila ja Turun lääninvankila yhdistettiin ja näin syntyi vuonna 2001 Turun vankila.

Uuden vankilan rakentamisesta oli keskusteltu jo 1980-luvulla, kun Kakola ei vastannut enää nykyajan vaatimuksia. Tosi Saramäen uusi vankilakin todettiin jo valmistuessaan liian pieneksi.

Kakolanmäen alle valmistui nykyaikainen jätevedenpuhdistamo vuonna 2008.

KAKOLANMÄKI / TURUN KESKUSVANKILA, KAKOLA

Osoite: Michailowinkatu 10, Turku.

KARTTA

Funikulaarilla lisäjännitystä Turku-reissuun 

Toimii. Ei toimi. Toimii. Ei toimi. Toimii. Ei toimi… Kyseessä on tietysti eräästä Turun uusimmasta nähtävyydestä. Tuskin idean isä aavisti hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna 2010 kuinka paljon Kakolanrinteen tuleva rinnehissi, funikulaari, tulee saamaan julkisuutta… LUE LISÄÄ

Kakolanmäen Turun lääninvankila muuttui hotelliksi

Työmäärä on ollut valtava. Kakolanmäellä sijaitsevan käytöstä poistetun Turun lääninvankilan muuttaminen hotelliksi, eikä ihan tavalliseksi hotelliksi, on ollut suuri työmaa. .. LUE LISÄÄ

Kakolanmäen museo kertoo kiehtovia tarinoita vankien kohtaloista

Kun muualla Kakolanmäellä rakennetaan kokonaan uutta tai nykyaikaistetaan vanhoja rakennuksia rakentamalla esimerkiksi parvekkeita, toimitaan mäen korkeimmalla kohdalla päinvastoin. Keltainen kivitalo… LUE LISÄÄ

S/Y Hera – eräs erikoisimmista turkulaisista yöpymispaikoista

Purjealuksen nimi on rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar S/Y Hera. Se oli vuosikymmenien ajan Hotel Kakolan omistajien Olli ja Leena Ojalan sekä heidän perheensä ”kesänviettopaikka”… LUE LISÄÄ

Kakola-opas Anu Salminen tuntee Kakolanmäen kiehtovan vankilahistorian

Kaupungin toiseksi korkein kukkula Kakolanmäki on täynnä toinen toistaan värikkäimpiä tarinoita. Anu Salminen muistaa niitä lukemattoman määrän… LUE LISÄÄ

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO