KÄRKÖLÄ / PÄIJÄT-HÄME – Kärkölä on yhä itsenäinen kunta, mutta paikallinen kirkollinen seurakunta liitettiin isompaan Hollolan seurakuntaan vuonna 2017. Itsenäisyyttä kesti 150 vuotta, sillä keisarin määräyksellä Kärkölä erotettiin omaksi seurakunnaksi Hollolan emäseurakunnasta vuonna 1867.
Eli käytännössä nykyinen Kärkölän kappeliseurakunta palasi takaisin alkuperäiseen tilanteeseen, mutta oma kirkko on ja pysyy Kärkölän keskustassa, ja komea kirkko onkin.
Kärkölässä, kuten muuallakin, kirkkosukupolvia on ollut useita. Ensimmäiset olivat täälläkin puisia, jotka elinkaaren päässä ollessaan tuli puretuksi. Ensimmäinen kirkko Kärkölään valmistui vuonna 1754. Siitä on muistona muistomerkki Kärkölän hautausmaalla.
Nykyistä kirkkoa edeltävä puinen kirkko purettiin tarpeettomana 1900-luvun alussa. Hirret menivät kierrätykseen, sillä niitä käytettiin Kärkölän kansakoulun rakentamiseen.
Uusi eli nykyinen kirkko oli jo käytössä ennen puukirkon purkamista, sillä Ludvig Isak Lindqvistin (1827-1894) suunnittelema kirkko valmistui vuonna 1889. Suomessa elettiin Venäjän vallan aikaa ja julkisten rakennusten suunnittelu oli Suomen intendentinkonttorin vastuulla.
Lindqvist eteni urallaan lopulta Yleisten rakennusten ylihallituksen ylijohtajaksi, ylitirehtööriksi. Virka oli Suomessa siihen aikaan arkkitehtien eräs arvostetuimmista. Tosin Kärkölän kirkko valmistui vasta pari vuotta myöhemmin, kun Lindqvist oli jo eronnut korkeasta virastaan.
Kärkölän kirkko ei jäänyt ainoaksi Lindqvistin suunnittelemaksi kirkoksi. Hänet mainitaan usein myös yhtenä Turun Piispankadun Arkkipiispantalon suunnittelijana.
1800-luvun lopulla tiili valikoitui usein kirkkojenkin materiaaliksi. Sen saatavuus Suomessa oli hyvä ja pitkäikäinen tiili on myös helppo työstää. 1800-luvun lopulla muotiin tullut uusgoottilainen suuntaus oli arkkitehtonisesti hyvin koristeellinen. Siihen tiili materiaalina soveltui hyvin.
Arkkitehti Lindqvist suunnitteli punatiilisen pitkäkirkon, jonka länsipäädyssä on korkeuksiin kohoava teräväkärkinen torni. Runkohuoneen keskellä on molemmin puolin pienet poikkilaivat.
Jos ulkokuori on varsin koristeellinen, on vaaleassa kirkkosalissa seesteisempi tunnelma. Valoa tulvii sisälle suurista pyörökaari-ikkunoista. Kirkon esineistö, kuten kattokruunut, ovat peräisin edellisestä puretusta kirkosta. Myös kirkontornissa olevat kellot siirrettiin uuteen paikkaan vanhasta kirkosta. Itäpäätyä koristaa kaunis ristiinnaulittua esittävä alttaritaulu, jonka tekijä on jäänyt tuntemattomaksi.
Nykyiset urut on Kangasalan Urkutehtaan tuotantoa vuodelta 1966.
Kirkossa on 500 istumapaikkaa.
Kirkon sankarihautausmaan hieman erilaisen muistomerkin on suunnitellut kuvanveistäjä Viktor Jansson (1886-1958). Merkin ristimuotoisen graniittijalustan suunnitteli arkkitehti Kauno Kallio. Jansson oli tuottelias suomenruotsalainen kuvanveistäjä, joka muistetaan tekemiensä lukuisten muistomerkkiensä ja julkisten veistosten ohella myös kirjailija Tove Janssonin isänä.
KÄRKÖLÄN KIRKKO
Osoite: Kirkkotie 7, Kärkölä.
