VARSINAIS-SUOMI / KISKO – Kiskon kirkkoon sisälle astuessa sen koko tekee ensimmäiseksi vaikutuksen. Tilaa on 500 hengelle, vaikka ollaan pienellä paikkakunnalla. Näin ei ole ollut aina. Kisko tunnettiin aikoinaan kaivoksistaan ja kuuluisista kartanonomistajistaan.
Läheisellä Orijärven kaivoksella louhittiin kuparia vielä 1950-luvulla. Aateliskartanon jäänteet, Haapaniemen linnanrauniot, sijaitsevat historiallisen Kiskon kirkonkylän kupeessa. Komea kirkko hautausmaineen muistuttaa Kiskon kukoistusajoista.
Kirkkojärven rantaan syntyi asutusta vuosisatoja sitten. Kiskon kirkonkylä kouluineen ja palveluineen kehittyi kirkon ympärille. Alue oli kylän keskus aina 1950-luvulle asti, kunnes toiminta siirtyi parin kilometrin päässä sijaitsevaan Toijan kylään.
Kiskon kunnan itsenäisyys päättyi, kun se yhdeksän muun kunnan kanssa liitettiin Salon kaupunkiin vuonna 2009. Kiskon seurakunta oli keskiajalla Pohjan kappeliseurakunta, kunnes se itsenäistyi jo 1500-luvulla. Nyt Kiskon seurakunta kuuluu Salon seurakuntaan.
Nykyinen vuonna 1810 valmistunut Kiskon kirkko on jo peräti neljäs ja vieläpä samalla paikalla. Uuden kirkon rakentaminen ei ehkä olisi ollut ajankohtainen ellei edellinen kirkko olisi salamaniskun sytyttämänä palanut poroksi. Katastrofia täydensi se, kun kyläläiset olivat juuri kunnostaneet vanhaa kirkkoaan. Työ ja siihen menneet rahat menivät hukkaan.
Uuden kirkon piirustukset tilattiin Ruotsista ja rakentamista valvoi tunnettu turkulainen kaupunginarkkitehtinakin toiminut rakennusmestari Johan Sundsten.
Kiskolaiset saivat komean puusta rakennetun ristikirkon, jonka kivinen sakasti on säilynyt keskiajalta asti. Kirkon lähellä sijaitseva 1700-luvun kellotapuli on edellisen kirkon ajoilta. Mäen päällä sijaitsevan tapulin on rakentanut Antti Piimänen (1712-1775), joka rakensi poikansa Mikael Piimäsen (1748-1820) kanssa yhdessä ja erikseen useita puukirkkoja sekä kellotapuleita Varsinais-Suomen alueella.
Ammattimies sai ammattimiehen palkan. Lisäksi Piimäsen etuihin kuuluivat kyyti Turusta Kiskoon ja takaisin sekä tynnyrin rukiita. Täysihoito paikan päällä oli mestarille itsestäänselvyys.
Kun kirkko otettiin käyttöön, oli sisustus vielä kesken. Itse asiassa kesti vuosia ennen kuin kaikki saatiin kuntoon. Kirkon vanhimmat esineet ovat katoliselta ajalta. Kirkon etuosassa sen molemmilla puolin on Neitsyt Mariaa ja Pyhää Annaa esittävät keskiaikaiset puuveistokset. Kirkkosalin takaosassa on Pyhä Olavi.
Kirkon valmistuessa saarnastuoli oli paikoillaan, mutta alttarin viimeistely otti aikansa. Salolainen puuseppä Efraim Cairenius teki ensin alttarikehyksen ja turkulainen David Åstedt viimeisteli maalaamalla ympärille tumman verhon. Valmista tuli vuonna 1816.
Nykyinen alttaritaulu tilattiin turkulaiselta Robert Ekmanilta, sen ajan eturivin taiteilijalta. Hän oli eräs maamme tunnetuimpia 1850-luvun kuvataiteilijoita. Ekmanin alttaritauluja on Turun tuomiokirkkoa myöten useissa maamme kirkoissa. Kiskon kirkon alttaritaulu Kristuksen kirkastuminen valmistui vuonna 1863.
Uusi uusgoottilaistyylinen saarnastuoli hankittiin vuonna 1872.
Puukirkko ei säily pitkään ellei sitä kunnosteta tasaisin välein. Kiskon kirkkoa on restauroitu ja osin muutettu useaan kertaan. Ulkoseinien väriäkin on toisinaan vaihdettu. Urkuparvi rakennettiin ja laajennettiin myöhemmin. Nykyasussaan kirkon sisätilat ovat erittäin kauniit. Valkoiset seinät ja sininen tähtitaivas luovat mieltä rauhoittavan tunnelman.
1990-luvulla edessä oli iso urakka, kun kirkon katto oli päässyt pahasti notkahtamaan. Katto korjattiin Museoviraston valvonnassa.
Kirkkomaalla on kolme kivistä hautakappelia, joista 1600-luvun Haapaniemen kartanon hautakappeli on vanhin. Kartanon ensimmäinen omistaja oli Krister Frille, jolta paikka siirtyi avioliiton kautta Klaus Henrikinpoika Hornille. Horn-suvun valtakausi Haapaniemessä kesti viisi sukupolvea. Suvun vaakuna on esillä kirkon seinällä. Hornin kuuluisaa sukua Haapaniemessä seurasivat Kruse-suku ja Fleming-suku.
Kirkon vieressä on harmaakivestä muurattu pitäjänmakasiini, joka toimii kotiseutumuseona.
KISKON KIRKKO
Osoite: Kirkonkyläntie 31, Salo.
