ETELÄ-KARJALA / RAUTJÄRVI – Kyllä kestää, ellei käsketä karkuun juoksemaan, totesi luutnantti Aarne Juutilainen, ”Marokon kauhu”, kun häneltä kysyttiin, kestääkö Kollaa. Talvisodan kuuluisimpaan taisteluun liittyvä käsite on tärkeä osa suomalaista sotahistoriaa. Myyttinen lause kuvastaa talvisodan henkeä.
Juutilainen sai lisänimensä ”Marokon kauhu” palveltuaan aikaisemmin Ranskan muukalaislegioonassa Afrikassa.
Kollaan taistelut käytiin Laatokan Karjalassa. Taistelut alkoivat joulukuussa 1939 ja jatkuivat talvisodan loppuun asti. Taisteluiden eturintamassa oli jalkaväkirykmentti 34 (JR34), jonka miehistöön kuului moni rautjärveläinen mies.
Eräs heistä oli legendaarinen tarkka-ampuja Simo Häyhä (1905-2002).
Rautjärven kunta sijaitsee aivan rajan tuntumassa. Sodan jälkeen Moskovan rauhanehtojen seurauksena puolet kunnan alueesta jäi Neuvostoliiton puolelle.
Rautjärven Miettilän entisellä reservikasarmialueen sairastupana toimineessa talossa on Kollaa-museo, joka nimensä mukaisesti on omistettu talvisodan kuuluisimmalle taistelulle ja Simo Häyhälle sekä Rautjärven rajaseudun historialle.
Museon ensimmäisessä kerroksessa kerrotaan Miettilän historiallisesta kasarmialueesta ja sodanajan elämästä. Nähtävänä on muun muassa paikallisen marttayhdistyksen rakentama sota-ajan asunto. Toinen kerros on varattu Kollaan taisteluille ja Häyhän ansioille.
Häyhä syntyi 17. joulukuuta 1905 Rautjärvellä Kiisken kylässä. Metsästystä harrastanut nuorimies liittyi suojeluskuntaan 17-vuotiaana. Asevelvollisuutensa Häyhä suoritti polkupyöräpataljoonassa ja kotiutui korpraalina.
Rautjärvellä syntyneen Häyhän luodeista kuolleiden puna-armeijan sotilaiden lukumäärästä ei ole täyttä varmuutta. Erään arvion mukaan Häyhän luodeista kaatui reilun kolmen kuukauden aikana 542 venäläissotilasta. Hän käytti muiden suomalaissotilaiden tavoin aseenaan Sakon avotähtäinkivääriä ”pystykorvaa”.
Osumatarkkuus oli sitä luokkaa, että Häyhää kutsuttiin lempinimellä ”Valkoinen kuolema”.
Mestariampuja haavoittui juuri ennen talvisodan päättymistä. Vihollisen luoti lävisti Häyhän leuan ja hänen leukaluunsa murskautui. Hänet jopa julistettiin kuolleeksi. Lehdissä oli Häyhästä kirjoitettuja muistokirjoituksiakin.
Vamma oli sen verran vakava, että rautjärveläinen tarkka-ampuja ei osallistunut enää jatkosotaan. Häyhän leukaa yritettiin korjailla usean eri leikkauksen avulla. Leukaa korjattiin muun muassa lonkasta otetulla siirrännäisellä, mutta haavoittuminen jätti pysyvän jäljen Häyhän kasvoihin.
Muiden sotiessa Häyhä viljeli Etelä-Karjalan Rautjärvellä kotitilaansa, joka lopulta jäi Neuvostoliitolle luovutetulle alueelle. Marsalkka Mannerheim ylensi alikersantiksi nousseen Häyhän suoraan vänrikiksi elokuussa 1940.
Talvisodan suomalainen tarkka-ampuja eli kuitenkin pitkän elämän. Häyhä sai sodan jälkeen Rautjärven naapurikunnasta Ruokolahdelta tilan, jota hän hoiti niin pitkään kuin jaksoi. Häyhä kuoli 96-vuotiaana. Elämänsä pari viimeistä vuotta hän vietti Haminassa sotaveteraanien hoitokodissa. Häyhä lepää Rautjärven naapurikunnan Ruokolahden hautausmaalla.
Häyhä oli pieni (158 cm), hiljainen ja vaatimaton mies, joka ei suuremmin ylpeilyt sankariteoillaan. Petteri Sarjanen haastatteli Häyhää ja teki hänestä elämäkertakirjan Valkoinen kuolema (1998).
Syrjäseudulla sijaitsevan pienen Kollaa- ja Simo Häyhä -museon kiinnostus on viime vuosina kasvanut. Suomalaisesta tarkka-ampujasta on tullut kuuluisuus myös maamme rajojen ulkopuolella. Vapaaehtoisvoimin toimivan museon kävijäennätykset ovat rikkoutuneet. Vieraita on tullut ulkomaita myöten. Suomen Nato-jäsenyys ja Ukrainan sota ovat vaikuttaneet.
Häyhästä on tekeillä myös elokuva.
KOLLAA- JA SIMO HÄYHÄ -MUSEO
Osoite: Kuntalanraitti 32, Miettilä, Rautjärvi.
