VARSINAIS-SUOMI / KAARINA – Kuusiston kirkko on ulkoa punainen ja sisältä sinivalkoinen. Täällä ollaan saaressa, mutta viljavien peltojen ympäröimänä. Kuusiston kirkko sijaitsee eräällä idyllisemmällä paikalla, mitä Varsinais-Suomessa on tarjolla. Ei siis ihme, että tynnyriholvattu kirkko on erityisen tunnelmansa ansiosta myös suosittu vihkikirkko.
Oviaukolta ei vihkiparin montaa askelta tarvitse ottaa, kun ollaan jo alttarilla. Kyseessä on eräs pienemmistä kirkoistamme. Sisälle mahtuu satakunta juhlavierasta. Kuusiston kirkko on pieni, vaaja kuusitoista metriä, mutta se hyvin kaunis. Tunnelma on intiimi.
Kaarinan keskustaan on lyhyt matka, silti Kuusiston saarella ollaan keskellä maaseutua. Vuosisatoja sitten tämä oli paikka, joka oli maamme katolisen kirkon tärkeä hallintokeskus. Saaren itäpäässä sijaitsi vaikutusvaltaisen Turun piispan kivilinna ja kartano.
Nykyään piispanlinnasta on jäljellä vain kivirauniot. Uskonpuhdistuksen myötä kuningas Kustaa Vaasa antoi käskyn piispanlinnan tuhoamisesta. Katolisen kirkon vaikutusvaltaa piti saada pienemmäksi. Kartano sai jäädä. Siitä tuli Turun linnan latokartano, eli tila tuotti ruokaa linnan väelle.
Kuusistosta tuli Piikkiön emäseurakunnan kuuluva kappeliseurakunta vuonna 1653. Seurakunta tarvitsi oman kirkon ja sellainen rakennettiin nykyisen kirkon paikalle. Mäen laelle pystytetty puukirkko tuli yli 100 vuotta myöhemmin ikänsä puolesta tiensä päähän. Kirkko purettiin, mutta osa sen hirsistä voitiin käyttää uuden puukirkon rakentamiseen. Vanhan kirkon saarnastuoli katoksineen päätettiin säilyttää.
Nykyinen suorakaiteenmuotoinen, yksilaivainen, hirrestä rakennettu Kuusiston pitkäkirkko valmistui vuonna 1792. Runkohuoneen pohjoissivulla on pieni sakaristo.
Kirkkoa on muutettu ja korjailtu useampaan kertaan. 1900-luvun alun muutostöitä johti arkkitehti Helge Rancken. 1970-luvulla kirkkoa entisöitiin nykyasuunsa arkkitehti Pekka Pitkäsen tekemien suunnitelmien pohjalta. Kirkon väri vaihtui harmaasta punaiseen. Alkuperäinen pystylaudoituskin palautettiin.
1970-luvun muutostöissä pyrittiin palauttamaan kirkon alkuperäinen asu. Esimerkiksi sisätiloissa seinälaudoitus poistettiin, ja näin saatiin esille 1700-luvun kangastapetti. Siihen on maalattu punaista marmoria jäljittelevät korinttilaispylväät. Yläpuolella on säteilevä aurinko ja kaksi pasuunaa puhaltavaa enkeliä palmunoksa toisessa kädesään.
Pienen kirkon katseenvangitsija on komea 1700-luvun lopun alttari joonialaisine pylväineen. Alttaritaulun alaosa Ehtoollisen asettaminen on tarkka kopio flaamilaisen Paul Rubensin teoksesta. Yläosa Jeesus ristillä on myös kopio saksalaisen Christoph Schwartzin teoksesta.
Kirkossa on esillä myös toinen 1900-luvun alkuvuosina käytetty Alexandra Frosterus-Såltinin maalaama alttaritaulu Jeesuksen syntymä. Teos löytyy nyt urkuparvelta. Frosterus-Såltin oli arvostettu suomalainen naismaalari, jonka tekemiä alttaritauluja on useissa Suomen kirkoissa.
Historiaa huokuvan kirkkomaan kruunaa von Willebrand-suvun rautaristikon ympäröimä sukuhauta. Harmaakivisen aidan ulkopuolella sijaitsee erillinen kolminivelinen kellotapuli vuodelta 1763.
Kuusisto kuuluu Kaarinan kaupunkiin ja Kuusiston kirkko on kuulunut vuodesta 1954 Kaarinan seurakuntaan. Kuusiston saari ja sen kirkko sekä piispanlinnan rauniot ovat hyviä pyöräilykohteita.
KUUSISTON KIRKKO
Osoite: Linnanrauniontie 157, Kuusisto (Kaarina).
