KANTA-HÄME / LAMMI – Hartola, Sysmä, Joutsa ja tietysti Lammi. Jokainen näistä paikkakunnista valmistaa Hämeen parasta sahtia. Ainakin lammilaisille perinteisen juhlajuoman valmistaminen on sen verran vakava asia, että se on Lammin kotiseutumuseossa vahvasti esillä – tietysti pellavan ohella, josta Lammi on myös hyvin tunnettu.
Lammin kotiseutumuseo on perustettu vanhaan punatiiliseen viljamakasiiniin. Vanhat viljalaarit ovat osittain jäljellä, osittain tilat on muutettu paremmin museotoimintaa varten. Lopputulos on keskivertoa tasokkaampi kotiseutumuseo. Näyttelyasetteluun on panostettu.
Sahdin tekotaito siirtyi perinteisillä sahtialueilla aina isältä pojalle. Jokaisella sahtimestarilla oli omat salaiset reseptinsä. Perusraaka-aineet olivat samat: mallas, hiiva, humala ja vesi. Hämeessä ohra oli perinteisin raaka-aine. Valmis tuote syntyi pitkällisen prosessin tuloksena. Olennainen osa oli mäskin ja vierteen maistelu sopivan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Alkoholipitoisuuden ansiosta sahti ei soveltunut heinäpellolle janojuomaksi. Työtkin piti tehdä. Sen sijaan juhlajuomaksi hilpeän tunnelman tuojana sahti oli mitä mainioin juoma. Sahdin valmistaminen oli työlästä, ja siksi sitä valmistettiinkin kerrallaan suuria määriä. Se oli myös herkkä pilaantumaan, joten sahti piti juoda myös kerralla pois. Ei siis ihme, että sahti takasi hilpeän juhlatunnelman.
Pellavakuitujen valmistus kehruukelpoisiksi oli hidasta työtä. Oli kylvettävä, kitkettävä, nyhdettävä, rohkittava ja liotettava. Tämän jälkeen seurasi vielä mekaaninen jalostus: loukutus, lihtaus ja häkilöiminen. Yleensä maanviljelijät tekivät itse kaikki työvaiheet. Lammin kotiseutumuseossa kerrotaan pellavan viljelystä alkaen maan muokkaamisesta aina kuidun jalostamiseen langoiksi ja kankaiksi.
Valmiita pellavatuotteita esitellään museon rusthollarin tyttären aitassa.
KOTISEUTUMUSEO
Osoite: Evontie 7, Lammi (Hämeenlinna).
LUE MYÖS: Alfred Kordelinin ajokalumuseon harvinaisuus on kuuluisat hevosrattaat
