ETELÄ-SAVO / PUUMALA – Ja minä kun en lähde täältä minnekään, totesi useasti ”Liehtalan Jallu”, Jalmari Reponen (1902-1976). Saimaan saaressa asunut Liehtalan originelli isäntä asui lähes koko ikänsä kotitilallaan. Mutta viimeinen oli Jallunkin lähdettävä. Hän kuoli sairaalan vuodeosastolla.
Jalmari asui poikamiehenä seuranaan hevonen, lehmä, muutama lammas, kanoja ja epämääräinen määrä kissoja. Perheettömällä miehellä ei ollut perillisiä, joten tila siirtyi Jallun kuoleman jälkeen valtiolle. Irtaimisto huutokaupattiin. Valtio luovutti tilan Puumalan kunnalle, joka teki siitä museon Jalmari Reposen luonnonläheistä elämäntapaa kunnioittaen.
Liehtalaniemen tila sijaitsee lossimatkan päässä. Viimeiset kilometrit ajetaan opasteita seuraten hiekkatietä pitkin metsäiselle parkkipaikalle. Loppumatka kävellään kapeaa metsäpolkua pitkin perille.
Eteen riukuaitojen takaa avautuu luonnonkaunis eteläsavolainen maalaismaisema: harmaahirsinen tupa, pieni navetta, pari aittaa ja savusauna. Kukko ja kana sekä muutama lammas tepastelevat heinää kasvavalla pihamaalla. Taustalla siintää sininen Saimaa. Siinä kaikki, mistä Jallun elinpiiri rakentui vuosikymmenien ajan. Vain isäntä puuttuu.
Tilan elämä kulki vuodenaikojen mukaan luonnon ehdoilla. Jallu eli omavaraisesti luontaistaloudessa. Tilan ympärillä kasvoi viljaa, järvestä sai muikkuja ja metsästä marjoja sekä sieniä. Yksin elänyt mies ei ollut siivousintoilija. Saunaa tuli lämmitettyä harvakseltaan. Toisinaan kanatkin olivat tervetulleita Jallun tupaan. Ei siis ihme, että kodissa oli kaaos ja haju melkoinen.
Vaikka Jalmari eli erakkona, pistäytyi hän silloin tällöin kylän keskustassa. Vieraitakin hänellä kävi, tosin harva tohti astua tuvan sisäpuolelle. Nyt tupaan voi astua huoletta. Kannattaa ihmetellä Jallun seinään poraamaan reikää, josta hän jahtasi kiväärillään pihaan eksyneitä kettuja.
LIEHTALANNIEMEN MUSEOTILA
Osoite: Ylössaarentie 205, Puumala.
LUE MYÖS: Konekiväärikorsu oli osa Salpalinjaa
