Louhisaaren kartano kuuluu Suomen tärkeimpiin matkailukohteisiin

VARSINAIS-SUOMI / ASKAINEN – Opasteet ovat selkeät. Ensin Raisiosta pienen matkaa Kustavintietä. Sen jälkeen Lemun kautta Askaisiin. Valkoiseksi rapatulta kirkolta alkaa lähes kolme kilometriä pitkä puukuja Louhisaaren kartanolle. Eteen avautuu poikkeuksellinen näkymä Suomessa: hyvin säilynyt italialaistyylinen myöhäisrenessanssilinna. Näkymä on liki samanlainen kuin 1650-luvun lopussa, jolloin linna valmistui.

Louhisaaren kulta-aikana paikkaa kutsuttiin sen ruotsalaisella nimellä Villnäs. Louhisaari-nimi vakiintui vasta vuosisatoja myöhemmin. Kartanon omistajat henkilökuntaa myöten olivat täysin ruotsinkielisiä. Hienosteluun tarkoitettua ranskan kieltäkin kuultiin kartanon huoneissa enemmän kuin suomea. Rahvaaseen herrasväki törmäsi korkeitaan kylän kirkossa.

Kartanolinnaan kannattaa tutustua oppaan avustuksella. Sisätiloissa alin ja kolmas kerros ovat pääosin 1600-luvun asussa, toinen kerros on sisustettu 1700-luvun lopun ja 1800-luvun alun tyyliin. Mahtisuvut, Flemingit ja Mannerheimit ovat tasapuolisesti edustettuina.

Louhisaaren kartanon rakennutti Ruotsin aatelistoon kuulunut amiraali Herman Fleming. Linna valmistui samaan aikaan Flemingin rakennuttaman Askaisten kappelikirkon kanssa. Suku omisti kartanon vuoteen 1791, jolloin suku myi sen verovelkojen vuoksi. Omistajavaihdoksen jälkeen vuonna 1795 linna siirtyi Ruotsista Suomeen muuttaneen Mannerheim-suvun omistukseen.

Vuodesta 1863 lähtien Louhisaaressa asui Carl Robert Mannerheim. Hän oli liikemies, yksi Kuusankosken paperitehtaan perustajista. Hänen pojastaan Carl Gustaf Emil Mannerheimista tuli Louhisaaren tunnetuin asukas, tasavallan presidentti ja sotamarsalkka.

Viimeinen Mannerheim-suvun omistaja oli Carl Robertin sisko Eva Vilhelmiina Mannerheim, joka muutti Ruotsiin vuonna 1903 ja myi Louhisaaren talousneuvos Oskar Hannukselle. Hänen tytär Inkeri Hovinen myi kartanon Mannerheimin ratsastajapatsasvaltuuskunnalle, joka lahjoitti sen Suomen valtiolle vuonna 1961. Kunnostustöiden jälkeen Louhisaari puistoalueineen avattiin yleisölle vuonna 1967.

Louhisaari edustaa tyypillistä Ruotsin vallan aikaista aatelislinnaan, jonka kerrokset oli varattu kukin eri tarkoitusta varten. Vaikka päärakennuksen kolmas kerros on omistettu ensimmäisille omistajille, Flemingeille, löytyy sieltä eräs kartanon mielenkiintoisimmasta Mannerheim-sukuun liittyvistä muistoista: Sinisen huoneen, jossa Carl Gustaf Emil Mannerheim syntyi vuonna 1867.

Mannerheimien aikana toisessa kerroksessa sijaitsivat asuinhuoneiden ohella myös edustustilat. Suurin osa esillä olevista huonekaluista ja esineistä on kuulunut Mannerheim-suvulle.

Pirunkamari on myös linnan mielenkiintoisempia huoneita, jo pelkästään sen takia, että siellä kerrotaan kummittelevan. Erikoinen nimi on tullut pellavatapettiin maalatusta satyyrinpäästä. Tarinan mukaan huoneen yhteen pilariin on muurattuna Flemingin puoliso.

Carl Robertin lasten ollessa pieniä tässä huoneessa asui preussilaista tiukkaa kuria pitänyt kotiopettajatar. Lapset eivät hänestä pitäneet, vaan halusivat päästä opettajastaan eroon. Säikyttääkseen hänet lapset kiipesivät yöllä kummittelemaan huoneen yläpuolella sijaitsevalle ullakolle.

Kierros vie myös isoäiti Eva Vilhelmiinan makuukamariin, kustavilaisilla huonekaluilla koristeltuun Isoon salonkiin ja kirjastohuoneeseen, jonka kaapeissa on suvulle kuulunutta kirjallisuutta. Mielenkiintoinen yksityiskohta on ruokasalin ranskalaistyylinen kattaus kauniine posliiniastioineen.

Päärakennuksen kierroksen jälkeen voi tutustua esimerkiksi sivurakennuksen biljardihuoneeseen, joka oli marsalkka Mannerheimin käytössä hänen nuoruudessaan. Englantilaistyylisessä puutarhassa on leikkimökki, jossa Carl Gustaf ja hänen kuusi sisarustaan aikoinaan leikkivät.

Louhisaaren retkeen kannattaa lopuksi sisällyttää käynti Askaisten kirkossa. Sen hautausmaalla on Mannerheimien sukuhauta ja sisäpuolella alttarin edessä lattian alla Flemingien sukuhauta.

Louhisaari sijaitsee Mynälahden pohjukassa, tai tarkemmin sanottuna sijaitsi. Maankohoamisen myötä rantaviiva on paennut kauas. Merta hädin tuskin näkee puiden lomitse. Puiston perälle on sijoitettu kylpylähoitoon tarkoitettu Merikylpylä, joka vielä 1800-luvun alussa oli aivan merenrannassa.

LOUHISAAREN KARTANO

Osoite: Louhisaarentie 244, Askainen (Masku).

KARTTA

Lue lisää

ETUSIVU

SISÄLLYSLUETTELO

LUE MYÖS: Ritaripuisto on omistettu Mannerheim-ristin ritareille

Yhteistyössä

Suomi on täynnä toinen toistaan kiehtovampia tutustumiskohteita.
Salatut Museot on vieraillut lukemattomissa kotimaisissa museoissa, suurissa ja pienissä. Ja lisää kertyy. Monet ovat piilossa pölyisten teiden päässä, mutta osa löytyy ihan nurkan takaa. Tämän sivuston avulla niiden löytäminen on helpompaa.