Matias Ojalan ei tarvinnut kauan miettiä FC Interiin tuloa

Elokuussa 2010 tehtiin Oulussa kotimaista jalkapallohistoriaa. AC Oulun Veikkausliigajoukkueen valmentaja Juha Malinen komensi nuoren 15-vuotiaan pojan ottelun viime hetkillä kentälle. Näin Tervareiden junioreista liigajoukkueeseen nostetusta Matias Ojalasta tuli kaikkien aikojen nuorin pääsarjatasolla pelannut pelaaja.

– Se oli ensimmäinen kerta, kun olin ylipäätään kokoonpanossa. Pääsin kentälle vasta ottelun lisäajalla. Yhden syötön ja yhden keskityksen ehdin tehdä. Uskon, että Malinen tiesi, että tulisin tekemään ikäni puolesta historiaa. Mutta ehkä hän myös ajatteli, että on aika ajaa poika sisälle peliin.

Ojalan nykyisen pelikaverin Timo Furuholmin ikäennätys tuli rikottua parilla kuukaudella, mutta debyyttikaudella 2010 ei Ojala saanut enää minuuttiakaan peliaikaa.

– Pääsin sillä kaudella vielä kerran vieraspelireissulla kokoonpanoon, mutta kentälle en enää päässyt. Seuraavalla kaudella 2011 pelasin Ykkösessä AC Oulun kokoonpanossa jo useamman kerran.

Kun liigadebyytti tapahtui varhain, moni oletti superlupauksena pidetyn Ojalan olevan Suomen seuraava tähtipelaaja. Pelaajalla itselläänkin olivat isot odotukset.

– Kun pääsin 16-vuotiaana pelaamaan vakiokokoonpanossa Ykköstä ja pelasin useita otteluita vuotta vanhempien maajoukkueessa, niin se synnytti itsellenikin odotuksia. Olin jo päässyt tutustumaan ulkomaalaisiin seuroihinkin, kuten Liverpooliin ja Fulhamiin.

Kaikki ei mennyt kuitenkaan eteenpäin pikavauhdilla.

– Kun pelasin jo nuorena liigaa, olen monelle varmasti jäänyt mieleen entisenä ikuisena lupauksena, mistä ei koskaan tullut mitään. Nyt kuitenkin pelaan FC Interissä, mikä on sarjakärjessä, ja jo viime vuonna voitin Tampereen Ilveksessä Suomen Cupin. Olen vasta 25-vuotias. Moni minun ikäiseni, jolle luvattiin hienoa uraa, on jo lopettanut pelaamisen. Itselläni tavoitteet ovat yhä nykyistäkin korkeammalla.

Vaikka Ojalan Veikkausliigadebyytti oli historiallinen, vierähti monta vuotta ennen kuin kohdalle osui seuraava pääsarjatason ottelu. Kaudella 2016 Ojala edusti Veikkausliigaan noussutta PS Kemiä. Tätä ennen ehti kuitenkin nuoren lupauksen elämässä tapahtua paljon.

Keväällä 2011 Ojala teki useampivuotisen sopimuksen AC Oulun kanssa. Maalejakin alkoi syntyä. Nuori Ojala nostettiin jopa joukkueensa kapteeniksi. Elokuussa 2013 urasuunnitelmiin tuli muutos, kun Matias lähti talven ajaksi lainalle Hampuriin.

– Pelasin Regional-liigaa Hamburger SV:n kakkosjoukkueessa. Sain sielläkin paljon peliaikaa, mutta vuodenvaihteen jälkeen kaikki A-juniori-ikäiset, minä mukaan lukien, siirrettiin HSV:n A-nuorten joukkueeseen varmistamaan sarjapaikka. Olihan se pieni pettymys, mutta lainasiirto Saksaan oli kokonaisuutena erittäin positiivinen kokemus. Kolme kertaa pääsin Bundesliigassa pelaavan edustuksen harjoituksiin. Oli hienoa olla mukana samoissa treeneissä yhdessä idolini Rafael van der Vaartin kanssa.

Kun lainasopimus Saksaan päättyi, Ojala siirtyi takaisin Ouluun.

– Vasta parikymppisenä olin jo pelannut useamman vuoden Ykköstä. Sain Oulussa paljon peliaikaa ja olin oppinut aikuisjoukkueessa tarvittavan vaatimustason. Niinpä totesin, että nyt on aika päästä urallani eteenpäin. Siirryin Kemiin. Se oli hyvä päätös, sillä sain paljon myös vastuuta liigatasolla.

Kemistä Ojalan matka jatkui Tampereen Ilvekseen.

– Kun olin ollut kaksi vuotta Kemissä, halusin ottaa urallani seuraavan askeleen. Kemissä sain oppia, millaista on olla häntäpään joukkueessa ja Tampereella vastaavasti sain olla sarjan kärkipään joukkueessa. Olen saanut kokea molemmat ääripäät.

Ura Ilveksessä poiki Suomen Cupin voiton. Loppuottelussa Ojala teki maalinkin.

– Cupin voitto on toistaiseksi urani hienoin hetki. Pokaalia nostaessani, tajusin, että tämä on se fiilis, minkä haluan kokea uudestaan. Ennen se ei ollut edes realistista.

Kun sopimus Ilveksen kanssa päättyi, oli aika jälleen miettiä uusia suunnitelmia. Ojalan tulevaisuus vaikutti aluksi epävarmalta. Sitten tuli tärkeä puhelinsoitto Turusta.

– Moni seura oli jo sanonut, kiitos ei. Kun FC Inter ilmoitti kiinnostuksensa, ei mennyt montaa päivää, kun sopimus oli tehty. Se oli parasta, mitä Suomessa saatoin toivoa.

FC Interin tekninen johtaja Vesa Mäen mukaan Ojalaa oli tarkkailtu jo Ilveksessä pelatessaan.

– Ojala sopii hyvin meidän pelitapaamme. Hänen vahvuutena on monipuolisuus, pystyy pelaamaan monella eri paikalla. Kärjen alapuolella on Matiaksen vahvin pelipaikka. Hän tuli paikkaamaan Niko Markkulan ja Mika Ojalan jättämiä pelipaikkoja. Kokonaisuuden täydentää persoona, Matias on joukkuepelaaja, toteaa Mäki.

Ojala on itse samoilla linjoilla.

– Uskon, että monipuolisuus on vahvuuteni. Minut voi laittaa mille paikalle tahansa. Toisaalta en ole oikein päässyt erikoistumaan vielä tietylle pelipaikalle. Valmentaja Jose Riveiro on alkanut nähdä minut enemmän kymppipaikan pelaajana. Siitä tulee hyvä fiilis, kun joku näkee minut hyökkäävässä roolissa. Vähän niin kuin aikoinaan junnupelaajana.

Vaikka iän puolesta Ojalan parhaat pelivuodet ovat vasta edessä, on hänelle kertynyt paljon kokemusta eri organisaatioista.

– Minulle Turkuun ja Interiin tulo on ollut todella luksusta. Tiesin, että täällä asiat hoidetaan ammattimaisesti, mutta yllätyin kuitenkin. Aamulla, kun tullaan harjoituksiin, ovat aamupalat valmiina. Ennen treenejä tehdään henkilökohtaiset aktivoinnit ja pidetään palaverit, mitä tehdään harjoituksissa. Harjoitusten jälkeen on käytössä sauna ja kylmäaltaat palautumista varten. Lopuksi käydään yhdessä syömässä. Tämä kaikki on tehnyt minuun suuren vaikutuksen. Kun pelaajat kokevat, että heistä välitetään, on helppo antaa seuralle kaikkensa takaisinkin.

Ojalan kausi Turussa alkoi epäonnisesti, kun jo harjoituspelissä tuli ikävä loukkaantuminen.

– Ensimmäisessä harjoituspelissä koronatauon jälkeen Tammisaaressa jäin keskityksessä maalivahdin alle. Polvi taittui enkä päässyt enää maasta ylös. Ehdin ennen törmäystä tyrkätä pallon maaliinkin, mutta se hylättiin paitsiona. Pelin jälkeen EIF:n maalivahti teki hienon anteeksipyyntöeleen pahoittelemalla tapahtunutta. Meni vajaa pari kuukautta ennen kuin pääsin takaisin peliin.

Pelikuntoon pääsyn jälkeen on kertynyt myös peliaikaa. Hyvä niin, sillä Ojalalla ja koko joukkueella on edessään eräs kauden kohokohdista.

– Derbyt ovat minulle tuttuja. Ensin Oulun paikallisottelut ja myöhemmin Lapin derbyt. Olen saanut olla niissä peleissä kapteeninakin. Ne ovat kauden kohokohtia eikä niitä saa hävitä. Mutta niissä voi aina käydä miten tahansa, vaikka olisit ennakkosuosikki.

Liki 100 Veikkausliigaottelua tarvittiin, että Ojalan maalitili avautui. Ensimmäinen osuma syntyi kotiottelussa Valkeakosken Hakaa vastaan.

– Nuorempana AC Oulussa pelasin jopa keskushyökkääjänä. Sen jälkeen liigassa olen ollut lähinnä puolustavassa roolissa. Haka-ottelussa tulin kentälle vaihdosta toiseksi kärjeksi Furuholmin rinnalle. Kun Marttinen veti pitkän, ehdin huutaa Mastokankaalle, että hän jatkaisi päällään suoraan. En tiedä kuuliko, mutta lähdin juoksemaan eteenpäin ehtiäkseni ensimmäisenä palloon.

Enää ei tarvitse haikailla Filip Valenčičin perään. FC Interillä näyttää olevan uusi maalintekijäkin.

ETUSIVU

Yhteistyössä

Jälkipeli kurkistaa kulissien taakse.
Nostaa esiin urheilun arjen sankareita ja mielenkiintoisia tarinoita, jotka harvemmin saavat julkisuutta. Yli lajirajojen. Herkullisimmatkaan tarinat eivät katoa, vaan löytyvät Jälkipeli-sivuilta. Kerro oma ehdotuksesi, niin Jälkipeli tulee paikalle!