Samalainen pelialusta kaikilla pelipaikkakunnilla tuo hyvää visuaalista ilmettä. Salibandyssä on pelattu miesten liigaotteluita jo parisenkymmentä vuotta yhteneväisillä liigamatoilla.
Turku sai valtakunnan julkisuutta Kupittaan palloiluhallin tiuhatahtisesta mattojen vaihdosta ja pelaajien turvallisuuteen vaikuttaneista maton asennusongelmista. Mattoa on hallissa jo useamman vuoden ajan jouduttu erikseen asentamaan kymmeniä kertoja jokaisen kauden aikana. Vaihtorumba on ollut melkoinen.
Mennään ajassa taaksepäin parikymmentä vuotta. Se oli aikaa, kun Salibandyliigassa joitakin otteluita pelattiin vielä parketilla. Liitolla itsellään oli jo ennen tätä käytössään yksi matto, jota käytettiin maaotteluissa.
– Suunnittelimme jo vuonna 2006, että kenttäolosuhteet pitää saada Suomessa vakioitua. Ensinnäkin silloin todettiin, että parketti on väärä alusta salibandylle. Pitää siirtyä synteettiselle alustalle pelaamaan. Se on lajille ainoa ja oikea vaihtoehto. Tehtiin päätös, että miesten silloisessa Salibandyliigassa, tulee pelata synteettisellä alustalla, kertoo Salibandyliiton nykyinen yhteiskuntasuhdejohtaja Jari Kinnunen.
Salibandyliiton silloinen ratkaisu oli poikkeuksellinen, ja on yhä. Jalkapallossa pelataan edelleen erilaisilla alustoilla ja erikokoisilla pelikentillä. Jääkiekossakin jään laatu vaihtelee eri halleissa ja kaukalotkin ovat erikokoisia. Kun salibandyssä pyrittiin yhteneväisiin olosuhteisiin, hankittiin liigamatot liigaseurojen käyttöön.
– Monessa paikassa pelattiin vielä 2000-luvun alkuvuosina parketilla, joissakin oli käytössä massalattioita. Selvitimme ensin seurojen halukkuutta investoida mattoihin. Maton hinta oli siihen aikaan 30 000 euroa. Se oli iso raha. Seurat aluksi vastustivat kovasti, koska maton asentaminenkin koettiin työlääksi.
Se oli myös aikaa, kun liigaseurojen organisaatiot olivat pieniä. Talkooväkeä oli niukasti käytettävissä. Jo pelkästään kaukalon kokoaminen oli oma haasteensa. Kosofinnin laitapaloissa oli metallikuoret ja yksi pala painoi. Ero tämän päivän laitapalaan on suuri. Nyt lapsikin pystyy nostamaan laitoja.
Ensin testattiin ennen kuin hankittiin kaikille liigajoukkueille liigamatot.
– Kolmen liigaseuran kanssa pilotoimme. Halusimme osoittaa, että kyseessä ei ole kuitenkaan kohtuuton työmäärä. Seurat selviävät siitä, kunhan rutiini syntyy. Liiton omistama osakeyhtiö SSBL Salibandy Oy hankki kolme mattoa kaudelle 2006-2007 ja keräsimme pilottiseuroilta kokemuksia. Seuraavalle kaudelle ostimme matot kaikille muillekin liigaseuroille. Otimme pankista lainaa ja siitä se lähti.
Tavoite oli myös saada kenttien visuaalinen ilme yhteneväiseksi ja silläkin tavoin brändätä Salibandyliigaa.
– Halusimme, että jokaisella paikkakunnalla kenttä myös näyttää samanlaiselta. Sininen matto ja samat mainokset samoissa paikoissa. Erillisellä liigamatolla vältämme myös kentän viivaviidakon.
Naisten liigaottelut voidaan pelata yhä ilman liiton virallista liigamattoa.
– Matot hommattiin silloin vain miesten liigajoukkueille, yhteensä 14 mattoa. Kustannus on ollut suuri, niinpä kaikille pääsarjoissa, liigassa ja divarissa, pelanneille joukkueille ei ole voitu ostaa mattoa. Matot ovat nytkin vain lainassa miesten liigajoukkueilla.
Kuinka pitkään yksi liigamatto kestää?
– Kiinteästi asennettuna matto kestää yli 30 vuotta, mutta yksittäisiä liigamattoja on vaihdettu alle 10 vuoden välein. Alkuperäisiä mattoja ei ole enää käytössä. Käytetyillä on myös jälleenmyyntiarvoa. Kaikki ovat menneet kiertoon.
Aikoinaan Kupittaan palloiluhallin tulevasta lattiamateriaalista käytiin vilkasta keskustelua, vaikka kulisseissa oli jo virkamiestasolla tehty päätös parketista.
Kuvaavaa silloiselle tilanteelle oli, että Salibandyliitto ja FBC Turun toiminnanjohtajakin Ville Lintunen sai oikoa lehtihaastatteluissa päättäjille virheellisiä käsityksiä. Turun kaupunginhallituksen esityslistalla kerrottiin muovimassalattiasta. Termi viittaa pahamaineiseen suoraan betonin päälle ruiskutettuun kierrätysmuovimassaan.
Vieläkö joutuu oikomaan Turun tapaan virheellisiä käsityksiä?
– Usein joudun yhä selittämään, mutta siitä huolimatta esimerkiksi kouluihin asennetaan massalattioita. Optimaalisin alusta on yhdistelmäjoustava lattia. Maton alle on tehty joustava rakenne. Eli jousto tulee laajalta alueelta niin sanottuna aluejoustona, mutta kova parkettilattia antaa joustoa vasta isolle aikuiselle. Synteettinen matto takaa lapsellekin pistejouston. Yhdistelmäjoustava tarkoittaa siis sitä, että alla on aluejousto ja sen päällä oleva matto antaa pistejouston.
Meillä on vähemmän tarvetta parketille kuin aikaisemmin ja enemmän tarvetta matolle. Salibandylla on aivan huima määrä enemmän harjoittelu- ja ottelutarvetta kuin vuonna 2018. Ja lisäksi lentopallo on tullut liigatasolle vakiokäyttäjäksi. (Turun liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari)
Turussa halutaan päästä eroon kalliiksi tulleesta mattorumbasta. Lattiamateriaali vaihtuu parketista synteettiseksi matoksi. Erillinen siirtoparketti tulee parkettia tarvitseville. Jatkossa miesten salibandyn liigajoukkueet asentavat edelleen erillisen liigamaton hallin kiinteän maton päälle. Se ei ole ongelma, sillä näin toimitaan jo joissakin liigapaikkakunnilla.
Onko mahdollista, että miesten liigajoukkue voisi kuitenkin pelata ottelunsa samalla alustalla kuin naisten liigajoukkueetkin?
– Tällä hetkellä liigamatossa on neljätoista mainosta. Se on merkittävä osa liiton ja seurojen varainhankintaa. Jos tulevaisuudessa mainokset ehkä voidaan asentaa muualle kuin suoraan mattoon, niin käytäntö voi muuttua.
Hassunkurisinta turva-aluekeskustelussa on salibandyväen oma jästipäisyys. Suurimmassa osassa nykyisistä halleista turva-alueet saataisiin riittävän suuriksi sillä, että kaukaloa kavennettaisiin tai lyhennettäisiin metri–kaksi. Mutta tämä ei Wanhan Liiton sählyjäärille käy.
Ohessa on lainaus somessa käydystä keskustelusta, joka liittyi pelaajien turvallisuuteen ja kaukalon pienentämiseen.
– Itse olen sitä mieltä, että niillä paikkakunnilla, missä on turvallisuusongelma, pitää olla mahdollisuus pienentää kenttää. Se olisi jo nyt mahdollista anomalla poikkeuslupa. Itse en usko, että peli muuttuisi radikaalisesti, jos kaukalo olisi pari metriä lyhyempi ja metrin kapeampi. Jos tätä kautta saadaan olosuhteet turvallisemmiksi, se olisi ihan järkevää. Toistaiseksi seuroilta ei ole kuitenkaan tullut ainuttakaan anomusta.
